Topten-organisaatio

Rakentamisen yhteisiä Topten-käytäntöjä valmistelee laaja joukko kunnallisten rakennusvalvontojen edustajia yhteistyössä rakennusalan muiden toimijoiden kanssa. Hyvän rakentamistavan edistämiseen, lainsäädännön jättämien katvealueiden täydentämiseen, rakennusvalvontojen lupa- ja tarkastusmenettelyiden yhdenmukaistamiseen sekä rakennusvalvontapalvelun ennakoitavuuden parantamiseen keskittyvä yhteistyö alkoi 2010-luvun puolivälissä. Kortisto on sittemmin kehittynyt alalla melko hyvin tunnetuksi, rakentamisen eri tahoja palvelevaksi kokonaisuudeksi.

Yhteisten käytäntöjen synty sekä korttien valmistelutyön organisoituminen

Miksi yhteisiä käytäntöjä tarvitaan?

Osa rakentamista koskevasta lainsäädännöstä sisältää väljyyttä, jotta sitä olisi mahdollista soveltaa joustavasti erilaisissa tilanteissa. Varsin usein lait ja asetukset osoittavatkin vain ne raamit, joiden sisällä rakentamisessa on toimittava, eikä lainsäätäjän tahto tai tavoite käy selkeästi tai yksiselitteisesti ilmi myöskään säädöksen perustelumuistioista. Lainsäädännön lisäksi tarvitaankin yksityiskohtaisempia, lain soveltamiseen liittyviä ympäristöministeriön ohjeita sekä niitä täydentäviä, rakennusalan yhteisesti sopimia käytänteitä.

Miten idea yhteistyöstä syntyi?

Topten-kortiston historia juontaa juurensa alunperin vuonna 2009 alkaneesta pääkaupunkiseudun kuntien – Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen – rakennusvalvontojen yhdessä laatimista käytännöistä, jotka tunnettiin PKS-kortiston nimellä. Kun kymmenen suurimman kaupungin rakennusvalvontapäälliköiden yhteistyö alkoi tiivistyä 2010-luvun alkupuolella, huomattiin, että samantyyppinen kortisto olisi mahdollista laatia ainakin kymmenen suurimman kaupungin tulkintojen ja käytäntöjen yhtenäistämiseksi.

Tämän mandaatin turvin Topten-kortiston syntyä lähti edistämään asiasta ammatillisesti innostunut, alkujaan Vantaan kaupungin rakennusvalvonnassa työskennellyt ja nykyisin Espoon kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksen johtajana toimiva diplomi-insinööri Pasi Timo. Timon henkilökohtainen näkemys ja työpanos on toiminut kantavana voimavarana kortistotyöskentelyn kehittämisessä ja kortistokokonaisuuden luomisessa, ja pitkälti hänen ansiotaan on sekin, että Topten-käytäntöjen valmistelutyöhön alettiin osallistaa viranomaistahojen ohella myös laaja joukko rakennusalan muita toimijoita.

Milloin ensimmäinen Topten-kortti julkaistiin ja mitä sen jälkeen on tapahtunut?

Ensimmäinen Topten-nimen alla laadittu, kantavien rakenteiden laatusuunnitelmaa koskeva kortti julkaistiin virallisesti vuoden 2017 lopulla aikaisemmin käytössä olleella pksrava-verkkosivulla. Kesällä 2021 silloinen verkkosivusto vaihtoi nimekseen toptenrava. Myöhemmin saman vuoden syksyllä kymmenen suurinta kaupunkia ryhtyivät kehittämään Topten-kortistolle uutta julkaisualustaa valtiovarainministeriön myöntämän digikannustinrahoituksen turvin. Teknisen käyttöikänsä loppupäähän tullut vanha alusta korvattiin tällä verkkosivustolla lokakuussa 2023.

RTY Rakentamisen yhteisten Topten-käytäntöjen uutena kotina

Topten-alustan kehittämishankkeen alkuvaiheissa kevättalvella 2022, uudistuvalle verkkosivustolle ja kortistopalvelulle alettiin etsiä uutta kotia. Loppuvuodesta 2022 varmistui, että kortistopalvelun hallinta ja omistajuus voitaisiin siirtää Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungeilta Rakennustarkastusyhdistys RTY:lle samalla, kun uusi alusta julkaistaan lokakuussa 2023.

RTY:n ja Topten-kortiston välisen uuden yhteenliittymän toivotaan:

  1. vahvistavan käsitystä yhteisesti sovittujen käytäntöjen hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta rakentamisen alalla,
  2. viestivän siitä, että yhteistyössä laadittu kortisto on kaikkien Suomen kuntien vapaasti hyödynnettävissä sekä
  3. parantavan palvelukokonaisuuden yleistä löydettävyyttä, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.

Topten-kortistoa on tällä hetkellä ilmoittanut hyödyntävänsä virallisesti omassa ohjaus- ja neuvontyössään 35 erikokoista (2 162 -664 921 asukasta, tilanne 31.12.2022) ja toimintaympäristöltään hyvinkin erilaista kuntaa. RTY:n pitkän aikavälin tavoitteena kuitenkin on, että visuaaliselta ilmeeltään, käytettävyydeltään ja saavutettavuudeltaan parannellun kortiston ottaisi käyttöönsä uudessa verkkosivuympäristössä yhä useampi kunta. RTY:ssä uskotaan vahvasti, että lainsäädännön jättämiä väljyyksiä ja katvealueita paikkaavalle, rakennusvalvontojen lupa- ja tarkastusmenettelyjä yhdenmukaistavalle sekä rakennusvalvontapalvelun ennakoitavuutta parantavalle yhteistyölle riittää kysyntää myös jatkossa, ehkä jopa entistä enemmän, kun uusi rakentamislaki useine asetuksineen astuu voimaan vuoden 2025 alussa.

Organisaatio

Kortistotyöskentelyssä on tällä hetkellä mukana noin 250 osallistumisaktiivisuudeltaan erilaista henkilöä, joista suurin osa työskentelee Suomen kymmenen suurimman kaupungin rakennusvalvonnoissa. Kymmenen suurimman ohella korttityöskentelyyn osallistuu myös muiden kuntien rakennusvalvontaviranomaisia, alue- ja valtiotason viranomaisia, ympäristöministeriön edustajia sekä laaja joukko merkittäviä rakennusalan toimijoita ja järjestöjä: kiinteistöalan yhteistyöjärjestö RAKLI ry, Rakennusteollisuus RT ry, Pientaloteollisuus PTT ry, Rakennustietosäätiö RTS sr, Rakennustieto Oy, Rakentamisen Laatu RALA ry, Suunnittelu- ja konsultointialan yritysten toimialajärjestö SKOL ry, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry sekä Rakennustarkastusyhdistys RTY ry.

Korttien valmisteluorganisaatio jäsentyy kahdeksaan ammattialaan, joista jokaisella on oma ohjausryhmänsä ja sen alaiset kortteja valmistelevat työryhmät. Ohjausryhmät ovat luonteeltaan staattisia, mutta työryhmät dynaamisia – uusia työryhmiä perustetaan uusien korttiaiheiden mukaisesti. Valmisteluorganisaation ammattialakohtaiset ohjausryhmät ja niiden puheenjohtajat on esitetty alla:

  1. ARK Pääsuunnittelu ja arkkitehtuuri -ohjausryhmä, pj. Jari Saajo (Espoon kaupunki)
  2. RAK Rakennetekniikka -ohjausryhmä, pj. Risto Levanto (Vantaan kaupunki)
  3. TATE Talotekniikka -ohjausryhmä (aikaisemmin LVI), pj. Janne Korhonen (Vantaan kaupunki)
  4. PALO Paloturvallisuus -ohjausryhmä, pj. Kirsi Rontu, (Helsingin kaupunki)
  5. KORRAK Korjausrakentaminen -ohjausryhmä, pj. Tuire Pölkki (Vantaan kaupunki)
  6. HIILI Hiilijalanjälki ja kiertotalous -ohjausryhmä, pj. Erkki Luokkanen (Helsingin kaupunki)
  7. TIEMA Tietomallit -ohjausryhmä, pj. Aarno Alanko (Helsingin kaupunki)
  8. LAKI Yleiset lainopilliset kysymykset -ohjausryhmä, pj. Leena Salmelainen (Turun kaupunki)

Ammattialakohtaisten ohjausryhmien lisäksi organisaatioon kuuluu niitä johtava, Suomen kymmenen suurimman kaupungin rakennusvalvontayksiköiden päälliköistä koostuva johtoryhmä. Johtoryhmän tehtävänä on hyväksyä kortin aihe, varmistaa riittävät henkilöresurssit sen laatimiseksi sekä antaa valmistelutehtävä ammattialakohtaiselle ohjausryhmälle. Johtoryhmä myös hyväksyy valmiin korttiluonnoksen (tai tarvittaessa palauttaa sen takaisin valmisteltavaksi) ja siirtää sen vahvistettavaksi ja verkkosivuilla julkaistavaksi. Kortin vahvistamisesta ja julkaisemisesta uudella alustalla päättää kortiston omistajuudesta ja hallinnoinnista vastaavan Rakennustarkastusyhdistys RTY:n johtokunta. Topten-organisaatioon kuuluu myös sen jäsenhallinnasta sekä korttien julkaisutyöstä vastaava pieni ylläpitoryhmä.

Valmistelutyö tapahtuu erillisellä alustalla ja yhteisissä seminaareissa

Korttien valmistelu- ja hyväksymistyön helpottamiseksi sekä toiminnan läpinäkyvyyden parantamiseksi Topten-organisaatiolle luotiin yhteinen Microsoft Teams-pohjainen työtila Topten-alustan kehittämishankkeen yhteydessä. Lokakuun lopulla 2023 käyttöönotettavasta työtilasta löytyvät reaaliaikaiset ammattiala- ja työryhmäkohtaiset viestintä- ja tuotantokanavat, sekä omat kanavat johtoryhmälle ja työtilan ylläpitäjille. Lisäksi työtilassa on yhteinen yleiseen organisaatioviestintään keskittyvä kanava, josta jäsenet löytävät esim. hankkeen yhteydessä tuotetut korttien laatimis-, hyväksymis- ja kumoamisprosessien kuvaukset sekä korttien laatimistyötä tukevat ohjeet. Niitä ylläpidetään työtilassa samaan tapaan kuin esim. työryhmien jäsenlistausta sekä listausta korttityöskentelyyn mukaan ilmoittautuneista kunnista ja yhteistyökumppaniorganisaatioista. Topten-organisaatiolla on myös tapana kokoontua vuosittain myös yhteisille, yleensä kaksipäiväisille live-seminaaripäiville suorittamaan intensiivisempää valmistelutyötä työryhmissä sekä esittelemään organisaation muille jäsenille lähiaikoina valmistuneita tai valmistumassa olevia kortteja.

Topten-kortin laatimisprosessi pähkinänkuoressa

1.

Korttiehdotus

Ehdotus yhteiseksi käytännöksi saadaan kentältä, joko rakennusvalvonnalta tai alan muilta toimijoilta. Ehdotuksessa voi olla kyse täysin uudesta korttiaiheesta tai tarpeesta päivittää olemassa olevaa korttia.

2.

Valmistelutyön resursointi

Palvelun johtoryhmä arvioi ehdotuksen ja varmistaa, että sen laatimiseksi on saatavilla riittävät resurssit. Jos ehdot täyttyvät, johtoryhmä antaa valmistelutehtävän ammattialakohtaiselle ohjausryhmälle.

3.

Kortin valmistelu

Ohjausryhmä siirtää valmistelutehtävän sitä varten perustetulle työryhmälle. Työryhmä suorittaa varsinaisen valmistelutyön. Ohjausryhmä ohjaa työn etenemistä, ja kun työ on valmis, esittää kortin hyväksymistä palvelun johtoryhmälle.

4.

Hyväksyminen ja julkaiseminen

Palvelun johtoryhmä hyväksyy kortin ja siirtää sen RTY:n johtokunnalle vahvistettavaksi. Johtokunta vahvistaa kortin, jonka jälkeen se julkaistaan sivustolla.

Haluatko ilmoittaa kuntasi Topten-kortiston käyttäjäksi?

Topten-kortisto on suunnattu kaikille Suomen rakennusvalvonnoille ja sen käyttö on ilmaista. Tällä hetkellä kortistoa on ilmoittanut hyödyntävänsä omassa neuvonta- ja ohjaustyössään 35 erikokoista ja toimintaympäristöltään erilaista kuntaa.

Mikäli sinunkin kuntasi on halukas liittymään virallisesti Topten-kortiston käyttäjäksi, ilmoita siitä meille oheisella lomakkeella.

Ilmoittautumisen yhteydessä pyydetään toimittamaan kunnan logo. Mikäli logoa ei toimiteta, kunnan nimi lisätään muiden kuntalogojen jatkoksi tekstinä.

Kunnan ilmoittaminen mukaan Topteniin

Pudota tiedostot tähän tai
Sallitut tiedostotyypit: jpg, png, gif, Max. tiedoston koko: 2 MB.
    Lataa Topten-kortiston käyttäjäksi ilmoitettavan kunnan logotiedosto. Mikäli logoa ei toimiteta, kunnan nimi lisätään muiden kuntalogojen jatkoksi tekstinä.
    Tietojen lähettäminen ja suostumuksen antaminen*
    Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

    Onko organisaatiosi kiinnostunut Topteniin liittyvästä yhteistyöstä?

    Kunnalliset rakennusvalvontaviranomaiset valmistelevat Topten-kortteja yhteistyössä rakennusalan keskeisten toimijoiden kanssa. Kuntien lisäksi toiminnassa on mukana esimerkiksi pieni joukko alueellisen ja valtiollisen tason viranomaisia ja ympäristöministeriön edustajia, sekä laaja joukko merkittäviä rakennusalan toimijoita ja järjestöjä.

    Mikäli sinunkin organisaatiosi on halukas keskustelemaan kanssamme Topten-toimintaan littyvästä yhteistyökumppanuudesta, ilmoita siitä meille oheisella lomakkeella.

    Yhteistyökumppanuutta koskeva tiedustelu

    Tiedustelun lähettäminen ja suostumuksen antaminen*
    Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.