Onnettomuusmitoitustilanteisiin liittyviä käytäntöjä

1. Aiheeseen liittyvät määräykset ja ohjeet

Suomen rakentamismääräyskokoelma (RakMK), kohta Rakenteiden lujuus ja vakaus:
- Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista (YmA 477/2014)
- Ympäristöministeriön asetukset rakenteiden kuormia koskevista kansallisista valinnoista:
  - Ympäristöministeriön asetus rakenteiden suunnitteluperusteita koskevista kansallisista valinnoista sovellettaessa standardia SFS-EN 1990 (YmA 3/16)
  - Ympäristöministeriön asetus rakenteiden onnettomuuskuormia koskevista kansallisista valinnoista sovellettaessa standardia SFS-EN 1991-1-7 (YmA 10/16)
- Asetuksia koskevat ympäristöministeriön ohjeet:
  - Ympäristöministeriön ohje kantavien rakenteiden suunnitteluperusteista (2016)
  - Ympäristöministeriön ohje rakenteiden kuormista (2019)
Eurokoodit (EC) ja niihin liittyvät toteutusstandardit, SFS-EN 1990 ja SFS-EN 1991-1-7
Topten-käytännöt 115 04, 117 01 ja 117 02

2. Yhteinen tulkinta tai käytäntö

Rakennusvalvonnan tulkinta

2.1. Käytettävät onnettomuusmitoitustilanteen toimintaperiaatteet ja säännöt

Sovitaan hankekohtaisesti tilaajan (suunnittelijan) ja rakennusvalvonnan kanssa. Katso SFS-EN 1991-1-7, kappale 3.1. Huom 1.

2.2. Rakennuksen onnettomuusmitoitustilanteen (ja normaalitilanteen) seuraamusluokat, törmäys- ja onnettomuuskuormat sekä onnettomuusmitoitustilanteen toimintaperiaatteet ja vaurionsietokykyä varmistavat rakenteet

Esitetään rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen perusteet -asiakirjassa, katso Topten-tulkintakortti 117 01.

2.3. Kerrosluvun tulkinta tapahtuu seuraavasti, kun rakennusta jaotellaan seuraamusluokkiin onnettomuusrajatilassa (ja normaalimitoitustilanteessa):

Kellari lisätään rakennuksen kerroslukuun tulkittaessa seuraamusluokkia onnettomuusmitoitustilanteessa. Katso YmA 10/16, ympäristöministeriön ohje kantavien rakenteiden suunnitteluperusteista ja Topten-tulkintakortti 115 04.
Katolla sijaitsevaa IV-konehuonetta ei yleensä lisätä rakennuksen kerroslukuun, mikäli se on erillinen, rakennuksen runkojärjestelmästä riippumaton ja pohjapinta-alaltaan normaalikerrokseen nähden pienehkö tila.
Ullakko lisätään yleensä rakennuksen kerroslukuun, mikäli ullakolle on sijoitettu rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa tai asumista palvelevia välttämättömiä tiloja tai rakennuksen käyttöä palvelevia tiloja, kuten:
- asunto
- asukkaiden talousirtaimiston säilytystä ja pyykinkuivatusta varten rakennettavat tilat
- pesutila ja saunatila, kerhotila tai muu asukkaiden yhteiskäyttötila
- myös kylmä ullakko, jonne ei ole määritetty ym. tiloja, voidaan lisätä kerroslukuun, jos se on pinta-alaltaan ja/tai korkeudeltaan huomattavan kokoinen

HUOM: Tässä on tulkittu rakennesuunnittelutehtävän kannalta kerrosluvun muodostumista tilanteissa, joissa tulkitaan rakennuksen jaottelua seuraamusluokkiin onnettomuusmitoitustilanteessa (ja normaalimitoitustilanteessa) = ”rakennetekninen kerrosluku”.

2.4. Seuraamusluokkien käyttö

Katso SFS-EN 1991-1-7, kappale 3.4. Huom 2. ja Huom 3.

Suunnittelijan on perusteltava rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen perusteet -asiakirjassa, mikäli saman rakennuksen rakenneosia käsitellään eri seuraamusluokkiin kuuluvina. Katso Topten-tulkintakortti 117 01.

3. Huomioitavaa

Katso myös Topten-tulkintakortti 117 02.