Vahvistuspvm 11.10.2018
Tunniste 117 j 01
Muutos -
Asuntolan, soluasunnon, erityisasumisyksikön ja asunnon lisähuoneen määritelmät ja ominaisuudet
1. Aiheeseen liittyvät määräykset ja ohjeet
- Maankäyttö- ja rakennulaki (MRL) 117 j §
- Suomen rakentamismääräyskokoelma (RakMK), kohta Asuntosuunnittelu:
- Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista (YmA 1008/2017)
2. Yhteinen tulkinta tai käytäntö
Rakennusvalvonnan tulkinta
YmA asuin-, majoitus- ja työtiloista määrittelee asuinhuoneiston. Asuintiloja ovat myös asuntola, opiskelija-asunto, soluasunto, erityisasumisyksikkö ja asunnon osana toimiva itsenäinen lisähuone.
Kaikissa näissä asuinhuoneilta edellytetään laissa ja asetuksessa vaadittuja ominaisuuksia.
2.1. Asuntola, ryhmäkoti tai vastaava
Asuntola, ryhmäkoti tai vastaava on yhteisasumiseen tarkoitettu rakennus, jossa asukkailla on yhteiset keittiö-, oleskelu- ja/tai saniteettitilat ja se on yleensä yhden toimijan hallinnassa. Tämän tyyppisessä asuntolassa ei yleensä ole varsinaisia asuinhuoneistoja. Huonekoko on vähintään 7 neliömetriä.
Asuntola on usein tarkoitettu suhteellisen lyhytaikaiseen, itsenäiseen asumiseen, johon lisäksi liittyy tavanomaista asumista enemmän yhteistiloja.
2.2. Opiskelija-asunto
Opiskelija-asunnolla tarkoitetaan opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavaan koulutukseen osallistuville henkilöille tarkoitettuja asuntoja.
2.3. Soluasunto
Soluasunto on asuinhuoneisto, jossa asukkaalla on käytössään yksi oma huone, kooltaan vähintään 7 neliömetriä, ja sen lisäksi kaikille asukkaille yhteiset keittiö- ja saniteettitilat.
Soluasuntoja on esimerkiksi opiskelija-asuntoloissa tai muille erityisryhmille tarkoitetuissa yksiköissä.
2.4. Erityisasumisyksikkö
Erityisasumisyksikkö sijoittuu rakennukseen, jossa asukkailla on omat asuinhuoneistot, kooltaan vähintään 20 m2, opiskelija-asunnot vähintään 16 m2. Rakennuksessa on tavanomaista asumista enemmän yhteistiloja, kuten harrastustiloja, ruokasali tai kirjasto.
Erityisasumisyksikkö on tarkoitettu itsenäisesti toimeentuleville asukkaille, joiden liikuntakyky tai toimintakyky on rajoittunut, esimerkiksi senioreille, näkövammaisille, liikuntarajoitteisille, kehitysvammaisille tai itsenäistyville nuorille.
Erityisasumisyksikkö voi muodostua myös soluasunnoista.
2.5. Asunnon itsenäinen lisähuone
Yksittäisen asunnon sisällä voi erottaa huoneen, jossa on asumiseen tarvittavat tilat kuten kylpyhuone ja keittomahdollisuus. Lisähuoneen tulee olla yhteydessä asuntoon, mutta siinä voi olla myös oma sisäänkäynti. Lisähuone ei ole itsenäinen asunto. Väliseinässä ei ole palo-osastointivaatimusta, ääneneristys on suositeltavaa.
2.6. Huoneistohotelli
Huoneistohotelli on yhden ammattimaisen toimijan hallussa ja on liiketoimintaa. Huoneet ovat kalustettuja. Asumisaika on alle puoli vuotta.