Rakennushankkeen akustisen suunnittelun perusteet

Tämän lomakkeen täyttää rakennushankkeen pää- tai rakennussuunnittelija. Lomake toimitetaan lupahakemuksen yhteydessä rakennuksista, joissa on asuntoja, majoitus- tai potilashuoneita, taikka opetus-, kokous-, ruokailu-, hoito-, harrastus-, liikunta- tai toimistotiloja.

Rakennuksen akustinen suunnittelu toteutetaan ääniympäristöasetuksen mukaisesti (YmA 796/2017 3.2 §, ei tapausharkintamenettelyä). (1)

Suunnittelussa käytetään ääniympäristöasetuksen 3.3 §:n mahdollistamaa tapausharkintamenettelyä. (1)

Asunto, majoitus- tai potilashuone kytkeytyy rakenteellisesti tiloihin, joissa syntyy voimakasta, erityisen häiritsevää tai pienitaajuista ääntä. (3)

Asuntoon, majoitus- tai potilashuoneeseen liittyvät rakenteet on suunniteltu käyttäen yleisesti vakiintuneita rakenneratkaisuja (ks. myös topten -kortti 117 f 03).

Sisäänvedettyjen parvekkeiden, viherhuoneiden ja kattoterassien ja naapuriasunnon sisätilojen välisen ääneneristyksen riittävyys on varmistettu. (10)

Tilojen välinen ääneneristys on suunniteltu rakennuksen ääniympäristöstä annetun YM:n ohjeen kappaleen 6.5 mukaisesti.

Rakennus sijaitsee tieliikenne- tai raideliikennemelualueella (LA,eq > 55 dB päivällä tai LA,eq > 50 dB yöllä).

Rakennus sijaitsee lentoliikennemelualueella (LDEN > 50 dB). (13)

Rakennus sijaitsee lähellä meluhaittaa mahdollisesti aiheuttavaa toimintoa. (12)

Rakennus sijaitsee äänilähteiden, tilojen tai toimintojen vaikutuspiirissä, jotka aiheuttavat merkittävää impulssimaista, kapeakaistaista tai pienitaajuista ääntä. YmA 360/2019 5 § 1. momentin vaatimus on, että impulssimaisen, kapeakaistaisen tai pienitaajuisen melun keskiäänitaso ei saa ylittää nukkumiseen tai lepoon käytettävissä huoneissa 25 desibeliä. (6)

Rakennuksen äänitasoerovaatimukselle on asetettu kaavamääräys (asema- tai yleiskaava).

Kaavamääräykset ovat ajan tasalla äänitasoerovaatimusten osalta (selvitettävä mm. yllä mainitut melunlähteet huomioon ottaen ja myös, kun kaavamääräystä ei ole).

Ajantasaisen kaavan mukainen äänitasoerovaatimus.

Erillisen meluselvityksen mukainen äänitasoerovaatimus. Meluselvitys rakennuslupahakemuksen liitteenä. (Huom: Huomioitava mahdolliset kunnan rakennusjärjestyksen tai muun määräyksen vaatimukset).

Muun selvityksen mukainen äänitasoerovaatimus. Selvitys rakennuslupahakemuksen liitteenä.

Rakennukselle on asetettu äänitasoerovaatimus kunnan rakennusjärjestyksessä.

YmA 360/2019 5 § 1. momentin minimivaatimus on 30 dB melualueilla.

Rakennukselle ei kohdistu äänitasoerovaatimusta.

Ääneneristyssuunnitelma liitetään lupahakemuksen liitteeksi, mikäli äänitasoerovaatimus on 30 dB tai suurempi.

Rakennus on tilojen tai toimintojen vaikutuspiirissä, jotka voivat aiheuttaa merkittävää runkomelua tai tärinää. Akustiikkasuunnittelijan laatima tärinän ja runkomelun hallintasuunnitelma on lupahakemuksen liitteenä. (3, 7, 9)

Piha- ja oleskelualueille tai viherhuoneille on asetettu kaavamääräyksiä.

Virkistykseen käytettävien piha- ja oleskelualueiden melutaso on yli 55 dB. Suunnitteluratkaisu edellyttää erillisten meluntorjuntarakenteiden rakentamista (esim. meluaita). YmA 360/2019 6 §:n 2. momentti (kaavamääräyksiä ei ole tai ne eivät ole ajantasaisia). (8)

Viherhuoneiden melun keskiäänitaso on yli 45 dB. Suunnitteluratkaisu edellyttää meluntorjunnan mitoittamista. YmA 360/2019 6 §:n 2. momentti (kaavamääräyksiä ei ole tai ne eivät ole ajantasaisia). (8)

Parvekkeille on asetettu kaavamääräyksiä. Asemakaavamääräykset edellyttävät parvekelasituksen akustista mitoittamista ja/tai erillisten melusuojarakenteiden rakentamista.

Asetuksen vaatimus porrashuoneen jälkikaiunta-ajasta on otettu suunnitelmassa huomioon. (8)

Asetuksen vaatimus riittävästä puheenerotettavuudesta on otettu huomioon opetus-, kokous-, ruokailu-, hoito-, harrastus-, liikunta- ja toimistotilojen suunnittelussa. YmA 360/2019 6 §:n 1. momentti.

Rakennus täyttää ääniympäristöasetuksessa uudisrakentamiselle asetetut vaatimustasot.

Rakennuksen nykyisiä ääniympäristön suoritustasoja ei heikennetä.

Rakennuksen nykyisiä ääniympäristön suoritustasoja parannetaan.

Rakennus täyttää ääniympäristöasetuksessa uudisrakentamiselle asetetut vaatimustasot.

Rakennusta korjataan (suunnitellaan ja toteutetaan) siten, että se täyttää ääniympäristöasetuksessa uudisrakentamiselle asetetut vaatimustasot.

Rakennuksen meluntorjunta ja ääniolosuhteet suunnitellaan ja toteutetaan ääniympäristöasetuksen 7 §:n 2. momentin mukaisesti siten, että ääniympäristöstä ei aiheudu asukkaille haittaa. Akustiikkasuunnittelijan laatima suunnitelma on liitteenä.

Akustinen suunnittelija ilmoitettava? Akustisen suunnittelijan ilmoittamistarpeesta, ks. topten-kortti 117 f 01.

9.1. Lähteet

• Suomen rakentamismääräyskokoelma (RakMK), kohdat Meluntorjunta ja ääniolosuhteet sekä Suunnittelu ja valvonta:
  • Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä (YmA 796/2017, ääniympäristöasetus) ja perustelumuistio
  • Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä annetun ympäristöministeriön asetuksen 5 ja 6 §:n muuttamisesta (YmA 360/2019, muutosasetus)
    • Ympäristöministeriön ohje rakennuksen ääniympäristöstä (YmO 2018)
    • Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista (YmO 2015)

9.2. Viitteet

1) YmA 796/2017 3 § 2. ja 3.mom:

Rakennuksen ääniympäristöä koskeva olennainen tekninen vaatimus täyttyy, jos rakennuksen ääneneristys, melun- ja tärinäntorjunta sekä ääniolosuhteet suunnitellaan ja toteutetaan tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen tämän asetuksen mukaisesti.

Jos 2 momentissa tarkoitettua menettelyä ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa rakennuksen tai sen ulkopuolisen ääniympäristön erityisten ominaisuuksien, tilan erityisen käytön tai käyttäjäryhmän taikka muun erityisen syyn vuoksi, rakennushankkeeseen ryhtyvän on osoitettava rakennuslupamenettelyn yhteydessä, että suunnittelu johtaa tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen ääneneristyksen, melun- ja tärinäntorjunnan sekä ääniolosuhteiden kannalta olennaisen teknisen vaatimuksen täyttymiseen.

2) Erillinen suunnitelma olennaisten teknisten vaatimusten täyttämisestä liitetään rakennuslupahakemukseen.

3) YmA 796/2017 perustelumuistio, s.15:

Voimakasta melua, erityisen häiritsevää tai pienitaajuista ääntä tuottavilla tiloilla tarkoitettaisiin esimerkiksi pesutupia, autotalleja, kuntosaleja ja -keskuksia, ravintoloita, yökerhoja ja vastaavia, konserttisaleja, elokuvateattereita, kauppoja, harjoitustiloja sekä tiloja, jotka sisältävät rakennuksen yhteiskäyttöön kompressoreja ja puhaltimia tai melua aiheuttavia työ- ja tuotantotilojen koneita ja laitteita.

4) Äänitekninen rakennusfysikaalinen suunnittelija ilmoitettava rakennuslupahakemuksen yhteydessä.

5) Erillinen suunnitelma olennaisten teknisten vaatimusten täyttämisestä liitetään rakennuslupahakemukseen tai toimitetaan erityissuunnitelmana.

6) YmA 796/2017 perustelumuistio, s.15:

Pientaajuisella melulla tarkoitettaisiin taajuusalueella 20–200 hertsiä esiintyvää ääntä. Melun kapeakaistaisuudella tarkoitettaisiin mittaus- ja aistihavainnoin erotettavissa olevia melun haitallisuutta lisääviä ääneksiä tai tonaalisia komponentteja. Melun impulssimaisuudella tarkoitettaisiin mittaus- ja aistihavainnoin erotettavissa olevia melun haitallisuutta lisääviä lyhytkestoisia ääniä. Esimerkkejä tällaisia ääniä aiheuttavista toiminnoista ovat lastauslaituritoiminta, urheilukentät, ulkoilmakokoontumisalueet, linja-autopysäkit, linja-auto- ja raskaanliikenne.

7) YmA 796/2017 perustelumuistio, s.17:

Rakennuksen runkoääni tai tärinä tarkoittaisi rakennuksen laitteiden tai koneiden värähtelystä syntyvää runkoääntä tai tärinää taikka maaperäistä runkoääntä tai tärinää, joka aiheutuu esimerkiksi raideliikenteestä. Runkoääntä tai tärinää ei saisi esiintyä erityisesti nukkumiseen tai lepoon käytettävissä huoneissa.

8) YmA 360/2019, 6 § 2. mom.:

Rakennus, jossa on asuntoja, majoitus- tai potilashuoneita, on suunniteltava ja toteuttava siten, että porrashuoneen ja uloskäytävän jälkikaiunta-aika on enintään 1,3 sekuntia. Virkistykseen käytettävät rakennuksen piha- ja oleskelualueet on suunniteltava ja toteutettava siten, että melun keskiäänitaso ei ylitä kello 7–22 55 desibeliä ja viherhuoneet vastaavasti siten, että melun keskiäänitaso ei ylitä 45 desibeliä.

9) YmO 2015, s.20:

esimerkiksi —- rakennuksen sijainti pääliikenneväylän, sataman tai voimalaitoksen läheisyydessä aiheuttaa voimakkaan ulkopuolisen ääni- tai värähtelyrasituksen.

10) YmA 796/2017 4 § 3. mom:

— Sisäänvedettyjen parvekkeiden, viherhuoneiden ja kattoterassien ääneneristys on suunniteltava ja toteutettava siten, että ääniympäristöstä ei aiheudu asukkaille haittaa.

Ääneneristävyyden riittävyys on varmistettava esimerkiksi, jos parvekkeen ja naapuriasunnon välisen seinän äänitasoeroluku D nT,w on alle 55 dB tai parvekelaatta liittyy rakenteellisesti naapuriasunnon ulkoseinä- tai lattiarakenteisiin tai sisäänvedetty parveke on asuinhuoneiston päällä.

11) Akustisen suunnittelun vaativuusluokan määrittelyssä ja suunnittelijan pätevyyden arvioinnissa voi käyttää Fise:n akustiikkasuunnittelijan pätevyyden hakuohjetta: (Akustiikan suunnittelija (patevyyspalvelu.fi). Poikkeama Fise:n vaativuusluokkajaotteluun nähden: Ulkovaipan ääneneristyssuunnitelman laatiminen voidaan yleensä katsoa tavanomaiseksi suunnittelutehtäväksi, mikäli selkeästi määrittyneestä liikennemelusta aiheutuva ulkovaipan äänitasoerovaatimus on korkeintaan 35 dB (ΔLA ≤ 35 dB).

12) Meluhaittaa mahdollisesti aiheuttavia toimintoja voivat olla esim. kaupan-, teollisuus- tai varastorakennuksen lastauslaituri tai raskaan ajoneuvon huoltoliikenne, linja-autoliikenteen reitti (pysäkit), varikko, ravintola tai yökerho, urheilukenttä tai -alue, ulkoilmakokoontumisalue. Kiviainestuotanto, tuulivoimalaitos, teollisuuslaitos, ampumaradat sekä ampumaharjoitusalueet, moottoriurheilurata sekä lentokoneiden nousu- ja laskeutumisreitit.

13) LDEN = Lentomelun ilta- ja yöaikoja painottava keskiäänitaso.