Vahvistuspvm 20.9.2022
Tunniste LOMAKE YL 01
Muutos E
Selvitys korjaus- ja muutostyön energiatehokkuudesta
1. Kohteen ja lomakkeen täyttäjän tiedot
2. Valittu energiatehokkuuden parantamisvaihtoehto (8 §)
Pykälät viittaavat Ympäristöministeriön asetuksiin 4/13 ja 2/17. Asetuksen ja lain kohtia sekä vaatimustaso energiatehokkuuden parantamiselle on esitetty lomakkeen lopussa.
Alkuperäisten ja korjattujen/uusittujen rakennusosien U-arvot [W/m²K]:
Alkuperäinen U-arvo
Uusi U-arvo
Vaatimuksia sovelletaan sekä uusittaessa taloteknisiä järjestelmiä (4) että em. korjausvaihtoehdoissa 1, 2 ja 3. (8 §)
3. Muun kuin asuinrakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmä (laki 733/2020)
4. Energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus (MRL 117 g §)
Energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske hanketta (MRL 117 g §), koska:
5. Selvitykset ja litteet
6. Lisätietoja
YMA 2/17 1A § Tekninen, taloudellinen ja toiminnallinen toteutettavuus
Teknisesti toteutettava ratkaisu on sellainen, joka suunnitellaan ja toteutetaan siten, että maankäyttö- ja rakennuslain 117 a-g §:n mukaiset tai niiden nojalla säädettyjen vaatimusten mukaiset ominaisuudet eivät heikkene verrattuna olevaan suunnitteluratkaisuun.
Toiminnallisesti toteutettava ratkaisu on sellainen, jonka seurauksena rakennuksen käyttäminen käyttötarkoitukseensa ei esty. Taloudellisesti toteutettava ratkaisu on tarkastelun perusteella kustannustehokkaasti toteutettavissa oleva ratkaisu.
Taloudellisessa tarkastelussa tarkastelujaksona on käytettävä asuinrakennuksissa 30 vuotta ja muissa rakennuksissa 20 vuotta, jos tarkasteltavan rakennusosan tai järjestelmän tai sen osan normaali elinkaari ei ole tätä lyhyempi.
Vaatimukset vaihtoehtoihin 1-4
Vaihtoehto 1: rakennusosakohtaiset vaatimukset (YmA 4/13 4 §)
Ulkoseinä:
0,5 x alkuperäinen U-arvo, kuitenkin enintään 0.17 W/(m²K). Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä 0,5 x alkuperäinen U-arvo, kuitenkin 0,60 W/(m²K) tai parempi.
Yläpohja:
0,5 x alkuperäinen U-arvo x 0,5, kuitenkin enintään 0.09 W/(m²K). Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä 0,5 x alkuperäinen U-arvo, kuitenkin 0,60 W/(m²K) tai parempi.
Alapohja:
Energiatehokkuutta parannetaan mahdollisuuksien mukaan. Uusien ikkunoiden ja ulko-ovien U-arvon on oltava 1.0 W/(m²K) tai parempi. Vanhoja ikkunoita ja ulko-ovia korjattaessa on lämmönpitävyyttä parannettava mahdollisuuksien mukaan.
Vaihtoehto 2: energiankulutusvaatimukset rakennusluokittain (YmA 4/13 6 §)
Kun rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen suunnittelu ja toteutus tapahtuu rakennuksen standardikäyttöön perustuvaa energiankulutusta pienentämällä, on rakennusluokittain noudatettava seuraavia energiankulutuksen vaatimuksia:
- Pien-, rivi- ja ketjutalo ≤ 180 kWh/m2
- Asuinkerrostalo ≤ 130 kWh/m2
- Toimisto ≤ 145 kWh/m2
- Opetusrakennus ≤ 150 kWh/m2
- Päiväkoti ≤ 150 kWh/m2
- Liikerakennus ≤ 180 kWh/m2
- Majoitusliikerakennus ≤ 180 kWh/m2
- Muu liikuntahalli kuin jää- ja uimahalli ≤ 170 kWh/m2
- Sairaala ≤ 370 kWh/m2
Vaihtoehto 3: E-luku-vaatimus rakennusluokittain (YmA 4/13 7 §)
Kun rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen suunnittelu ja toteutus tapahtuu rakennuksen standardikäyttöön perustuvaa kokonaisenergiankulutusta (E-luku, kWh/m²) pienentämällä, on laskettava rakennukselle ominainen rakennusluokan mukainen kulutus seuraavien kaavojen mukaisesti:
- Pien-, rivi-, ja ketjutalo: E-vaadittu ≤ 0,8 x E-laskettu
- Asuinkerrostalo: E-vaadittu ≤ 0,85 x E-laskettu
- Toimisto: E-vaadittu ≤ 0,7 x E-laskettu
- Opetusrakennus: E-vaadittu ≤ 0,8 x E-laskettu
- Päiväkoti: E-vaadittu ≤ 0,8 x E-laskettu
- Liikerakennus: E-vaadittu ≤ 0,7 x E-laskettu
- Majoitusliikerakennus: E-vaadittu ≤ 0,7 x E-laskettu
- Muu liikuntahalli kuin jää- ja uimahalli: E-vaadittu ≤ 0,8 x E-laskettu
- Sairaala: E-vaadittu ≤ 0,8 x E-laskettu
Vaihtoehto 4: teknisten järjestelmien vaatimukset (YmA 2/17 5 §)
Rakennuksen ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava lämpöä talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään 45 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä eli lämmön talteenoton vuosihyötysuhteen on oltava vähintään 45 %.
Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,0 kW/(m³/s).
Koneellisen poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 1,0 kW/(m³/s).
Ilmastointijärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,5 kW/(m³/s).
Lämmitysjärjestelmien hyötysuhdetta on parannettava laitteiden ja järjestelmien uusimisen yhteydessä uusittavilta osin.
Uusimisen jälkeen rakennuksen pääasiallisen lämmöntuottojärjestelmän ja tilojen pääasiallisen lämmönjakojärjestelmän hyötysuhteiden välisen suhteen on oltava vähintään 0,8. Suhdeluku on laskettava pääasiallisen lämmöntuottojärjestelmän ja tilojen pääasiallisen lämmönjakojärjestelmän vuosihyötysuhteiden osamääränä.
Pääasiallisen lämmöntuottojärjestelmän tai tilojen pääasiallisen lämmönjakojärjestelmän vuosihöytysuhteen on oltava vähintään 0,73.
Kun rakennuksen uusittu pääasiallinen lämmöntuottojärjestelmä on lämpöpumppu, lämpöpumpun SPF-luvun ja tilojen pääasiallisen lämmönjakojärjestelmän vuosihyötysuhteen välisen suhteen on oltava vähintään 2,4. Suhdeluku on laskettava lämpöpumpun SPF-luvun ja tilojen pääasiallisen lämmönjakojärjestelmän vuosihyötysuhteen osamääränä.
Uusitun tilojen pääasiallisen lämmönjakojärjestelmän apulaitteiden sähköenergian ominaiskulutus saa olla enintään 2,5 kWh/netto-m2 (lämmitettyä nettoalaa kohti).
Vesi- ja/tai viemärijärjestelmien uusimiseen sovelletaan, mitä uudisrakentamisesta säädetään. (asetus 1047/2017)
Maankäyttö- ja rakennuslaki 117 g (16.12.2016/1151)
Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Edellä mainittuja vaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta:
- rakennukseen, jonka kerrosala on alle 50 neliömetriä;
- loma-asumiseen tarkoitettuun asuinrakennukseen, joka on tarkoitettu käytettäväksi vähemmän kuin neljän kuukauden ajan vuodessa;
- määräajan paikallaan pysytettävään tai tilapäiseen rakennukseen, jonka käyttöaika on enintään kaksi vuotta;
- teollisuus- ja korjaamorakennukseen;
- muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettuun maatilarakennukseen, jossa energiantarve on vähäinen tai jota käytetään alalla, jota koskee kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus;
- rakennukseen, jota käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan;
- rakennukseen, jota suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010), kaavassa annetun suojelumääräyksen tai maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen (SopS 19/1987) mukaiseen maailmanperintöluetteloon hyväksymisen nojalla osana määrättyä ympäristöä tai sen erityisten arkkitehtonisten tai historiallisten ansioiden vuoksi siltä osin, kuin sen luonne tai ulkonäkö muuttuisi energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisen vuoksi tavalla, jota ei voida hyväksyä.
Laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä (733/2020) 12 §
Haettaessa maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n mukaista rakennuslupaa tai 126 §:n mukaista toimenpidelupaa lämmitys- tai ilmastointijärjestelmän korjaus- ja muutostyöhön muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa, rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennukseen suunnitellaan ja asennetaan rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmä. Automaatio- ja ohjausjärjestelmä on asennettava sellaiseen rakennukseen, jonka lämmitysjärjestelmän tai yhdistetyn tilojen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän nimellisteho on yli 290 kilowattia, ja rakennukseen, jonka ilmastointijärjestelmän tai yhdistetyn ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmän nimellisteho on yli 290 kilowattia.
Laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä (733/2020) 14 §
Edellä 11–13 §:ssä tarkoitetun rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän on kyettävä:
- jatkuvasti seuraamaan, kirjaamaan ja analysoimaan energian käyttöä sekä mahdollistamaan käytön mukauttaminen;
- tekemään vertailevaa analyysiä rakennuksen energiatehokkuudesta, havaitsemaan rakennuksen teknisten järjestelmien tehokkuuden heikkeneminen ja ilmoittamaan tiloista tai rakennuksen teknisestä hallinnoinnista vastaavalle henkilölle energiatehokkuuden parantamiseen liittyvistä mahdollisuuksista; ja
- mahdollistamaan viestintä toisiinsa yhteydessä olevien rakennuksen teknisten järjestelmien ja muiden rakennuksen sisäisten laitteiden kanssa sekä yhteentoimivuus rakennuksen teknisten järjestelmien välillä erilaisesta valmistajakohtaisesta teknologiasta, laitteista ja valmistajista riippumatta.