Selvitys rakennuksen ääniympäristöstä: rakennuksen korjaus- ja muutostyö

Lomakkeen täyttää pääsuunnittelija, rakennesuunnittelija tai akustiikkasuunnittelija hankkeen vaativuudesta riippuen.

Tätä korttia sovelletaan asuinrakennuksen korjaus- ja muutostöihin sekä osittaisiin käyttötarkoituksen muutoksiin (esim. asuinrakennuksessa olevan ullakon tai liiketilan muuttaminen asunnoiksi). Tämä kortti ei sovellu rakennuksen pääkäyttötarkoituksen muutosta koskevaan hankkeeseen. Korttia voi soveltaa myös hankkeissa, jotka eivät ole luvanvaraisia, kuten keittiön siirto.

Kohteen alkuperäisen rakennusluvan hakuvuosi

Huom:

Lähtötilanteen akustiset olosuhteet (ääneneristys, äänitasot) tulee todentaa akustisin mittauksin pääsääntöisesti silloin, kun korjaus- tai muutostyön vaatimuksena on, ettei nykytilannetta saa heikentää. Todentaminen voi vaihtoehtoisesti perustua akustiikkasuunnittelijan tekemään laskennalliseen tarkasteluun, mikäli riittävät lähtötiedot tätä varten ovat käytettävissä. Ks. myös ohje / s. 4 kohta f.1.1.

Akustiikkaan vaikuttavat muutokset:

Huom:

Rakennuksen ääneneristystä, melun- ja tärinäntorjuntaa, ääniolosuhteita sekä virkistykseen käytettävien rakennuksen piha- ja oleskelualueiden sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita ei saa rakennuksen korjaus- tai muutostyössä heikentää.” /1/ 7§ 1.mom.

Akustiikkaan vaikuttavat muutokset:

Huom:

Tämä lomake soveltuu vain vähäisiin korjaus – ja muutostöihin ja yksittäisten tilojen käyttötarkoituksen muutokseen. Jos rakennuksen pääkäyttötarkoitus muuttuu, on siitä tehtävä erillinen akustiikkasuunnittelijan laatima suunnitelma.

Suunnittelussa on huolehdittava, että asumisterveysasetuksen /2/ mukaiset raja-arvot eivät ylity muutosten johdosta.

Ullakkorakentamisessa ja asuinkerrostalossa olevan liiketilan muuttamisessa asunnoiksi noudatetaan lähtökohtaisesti nykyistä määräystasoa (YM asetus) ja tarvitaan erillinen akustiikkasuunnittelijan laatima suunnitelma. Mikäli nykymääräystason saavuttaminen aiheuttaa kohtuuttomia korjaus- tai muutostoimenpiteitä, on tapausharkinta mahdollista.

Akustiikkaan vaikuttavat muutokset:

Huom:

Suunnittelussa ja toteutuksessa on huolehdittava, että oleviin taloteknisiin järjestelmiin tehtävät muutokset eivät lähtökohtaisesti heikennä asuntojen välistä ääneneristystä tai lisää asuintilojen melutasoja. Tapauskohtainen harkinta voi olla mahdollinen esim. tilanteessa, jossa taloteknisten järjestelmien melutaso kasvaa, mutta nykymääräykset täyttyvät.

Tehtäessä rakennukseen kokonaan uusi talotekninen järjestelmä, jota siinä ei aiemmin ole ollut (kohta 1.3.4.), noudatetaan lähtökohtaisesti asetuksen [3] äänitasovaatimuksia. Esimerkkejä: koneellinen ilmanvaihto painovoimaisen tilalle, uusi hissi.

Korvausilman tuloreittien muutokset ja niiden ääneneristyksen mitoittaminen on otettava huomioon esim. ikkunavaihdon yhteydessä.

Akustiikkaan vaikuttavat muutokset:

Huom:

Ulkoseinärakenteiden muutokset voivat vaikuttaa ulkovaipan ääneneristävyyden lisäksi myös huoneistojen väliseen ääneneristävyyteen.

Rakennuksen ulkovaipan rakenteiden muuttaminen edellyttää yleensä erillisen ääneneristyssuunnitelman laatimista, jos rakennus sijaitsee melualueella.

Suunnittelussa ja toteutuksessa on huolehdittava, että rakenteiden tai niiden kiinnitysten muutokset eivät heikennä tilojen välistä ääneneristystä ja tilojen ääniolosuhteita.

Maankäyttö ja rakennuslain [1] 117 f §:n mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen oleskelu- ja piha-alueet niiden käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että rakennuksen sekä rakennuspaikan piha- ja oleskelualueiden melualtistus ja ääniolosuhteet eivät vaaranna terveyttä, lepoa tai työntekoa.

Rakenteiden ääneneristävyyden ja taloteknisten laitteiden äänitason ja asennusten on oltava sellaisia, että rakennuksessa oleskelevien uni ja lepo eivät häiriinny ja rakennuksen käyttötarkoituksen mukainen toiminta on ääniolosuhteiden puolesta mahdollista. Rakennuksen ääniolosuhteet on määritettävä äänitason ja kaiuntaisuuden avulla sekä piha- ja oleskelualueilla äänitasojen avulla.

2.1. Akustisen suunnittelun lähtötiedot (f.1)

Rakennuksen perustiedot toimivat suunnittelun lähtötietoina.

Mikäli hanketta koskee suojeluvaatimuksia tai muita kuin akustisia reunaehtoja, tulee selvittää miltä osin ja miten ne vaikuttavat akustisiin vaatimuksiin ja suunnitteluun.

Ympäristöhallinnon ohjeessa 1/2014 (Asuinkerrostalojen ääneneristävyyden vertailu vanhojen mittaustulosten perusteella) on esitetty opastavaa tietoa mm. eri aikakausina Suomessa voimassa olleista ääneneristysmääräyksistä sekä eri aikakausina saatujen ääneneristysmittausten tuloksien vertaamisesta keskenään.

2.1.1. Rakennushankkeeseen ryhtyvän korjaus- ja muutostyölle asettama tavoite

Tavoite ”nykyistä ääneneristystä, meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita ei heikennetä” voidaan todentaa selvittämällä akustiset suoritusarvot ennen ja jälkeen korjaus- tai muutostöiden mittauksin, tai vaihtoehtoisesti laskennallisesti, mikäli riittävät lähtötiedot laskentaa varten ovat käytettävissä. Tavoite täyttyy, mikäli suoritusarvot ovat, mittaus- tai laskentatarkkuus huomioiden, vähintään yhtä hyvät korjaus- tai muutostöiden jälkeen, kuin ennen niitä. Suoritusarvot koskevat ääneneristystä ja taloteknisten järjestelmien tai liikenteen aiheuttamia äänitasoja.

Sovellusesimerkkejä:

Tapaus 1

Asuinhuoneistossa tehdään muutostyö, jossa lattianpäällyste vaihdetaan. Vaatimuksena on, että huoneistojen välinen askelääneneristävyys ei saa heikentyä nykytilanteesta. Todentamiseksi tarvitaan mittaukset tai laskennallinen selvitys lattiarakenteen askelääneneristävyydestä muutosta ennen ja sen jälkeen.

Tapaus 2

Asuinhuoneistossa keittiö siirretään nykyisen makuuhuoneen paikalle, jonka alapuolella on toisen asuinhuoneiston makuuhuone. Vaatimuksena on, että huoneistojen välinen ilma- ja askelääneneristävyys eivät saa heikentyä eikä taloteknisten laitteiden äänitaso alapuolisessa asuinhuoneistossa saa kasvaa muutostyön myötä. Todentamiseksi tarvitaan mittaukset tai laskennallinen selvitys ilma- ja askelääneneristävyydestä sekä mittaukset taloteknisten laitteiden äänitasosta ennen muutostyötä ja sen jälkeen. Akustisten suoritusarvojen todentaminen ei ole tarpeen, mikäli asuntoja erottaviin rakenteisiin ei tehdä muutoksia ja/tai LVI-asennuksia ei tehdä asuntoja erottavien rakenteiden sisään.

2.1.2. Tilamuutokset sekä niihin liittyvät akustisen suunnittelun perusteet

Kun rakennuksen tilan/tilojen käyttötarkoitus muuttuu ja uudesta käyttötarkoituksesta syntyy voimakasta, erityisen häiritsevää tai pienitaajuista ääntä, tarvitaan erillinen akustisensuunnittelijan laatima suunnitelma (esim. uuden musiikkiravintolan tekeminen asuinkerrostalon alakertaan). Erillistä suunnitelmaa ei yleensä tarvita tiloista, jotka eivät ole erityisen äänekkäitä (esim. kampaamo).

2.2. Riskien arviointi sekä tarvittavat lisäselvitykset ja -tutkimukset (f.2)

Tässä kohdassa kerrotaan, mikäli korjaus- tai muutostyön akustisen toimivuuden varmistamiseksi tarvitaan lisäselvityksiä tai -tutkimuksia. Esimerkkejä: tarvitaanko olevien rakenteiden avauksia ja missä laajuudessa, mitä akustisia riskejä korjaus- tai muutostyö sisältää.

2.3. Olennaisimmat suunnittelun ja toteutuksen laadunvarmistustoimenpiteet (f.3)

Kuinka korjaus- tai muutostyön suunniteltu laatu tullaan varmistaa toteutuksen jälkeen? Tarvitaanko akustisia mittauksia, millaisia ja missä laajuudessa?

2.4. Rakennuksen yhteydessä haettavat vähäiset poikkeamiset perusteluineen (f.4)

Poikkeaako suunniteltu korjaus- tai muutostyö rakentamismääräysten ja/tai -asetusten asettamista akustisista vaatimuksista? Miksi ja missä laajuudessa poikkeamisia on suunniteltu? Suunnitellut poikkeamat on esitettävä ja perusteltava sähköisen asiointipalvelun poikkeamat -kohdassa.

2.5. Korjaus- ja muutostöiden vaikutus koko rakennuksen ääniympäristöön (f.5)

Tässä kohdassa suunnittelija varmistaa, että suunnitellut muutokset eivät aiheuta ääniympäristön heikentymistä rakennuksen muissa osissa eikä lähiympäristössä.

Käytetyt lähteet

[1] Maankäyttö ja rakennuslaki 132/1999
[2] Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015, 12 §
[3] Ympäristöministeriön astetus rakennuksen ääniympäristöstä 796/2017