Selvitys rakennuksen turvallisuudesta: rakennuksen korjaus- ja muutostyö

Lisätutkimusten tarve esitetään suunnittelun ja toteutuksen perusteet -osioissa.

11.1. Rakennussuunnittelutehtävä

11.2. Kantavien rakenteiden suunnittelutehtävä

11.3. Pohjarakenteiden suunnittelutehtävä

11.4. Paloturvallisuuden suunnittelutehtävä

Tällä lomakkeella voidaan selvittää rakennuksen turvallisuuteen liittyvien rakenteiden kunto ja suunnitteluperusteet rakennuksen korjaus- ja muutostyötä suunniteltaessa. Lomake toimii apuna rakennushankkeeseen ryhtyvälle, suunnittelijalle ja rakennusvalvonnalle. Lomakkeesta käy ilmi mitä asioita on selvitetty ja mitä tulee vielä selvittää sekä suunnittelun perusteet turvallisen lopputuloksen varmistamiseksi.

MRL 131 §:n mukaan rakennusvalvontaviranomainen voi hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarvittaessa edellyttää, että rakennuslupahakemukseen liitetään pätevän henkilön laatima selvitys rakennuksen kunnosta. Rakennuksen kunnosta laadittujen selvitysten sisältö on esitetty ympäristöministeriön asetuksessa rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä (10 §), joista tämän lomakkeen avulla voidaan selvittää rakennuksen turvallisuuteen liittyvät olennaiset tekniset vaatimukset (rakenteellinen, palo- ja käyttöturvallisuus).

14.1. Rakennuksen turvallisuuteen liittyvien asetusten soveltaminen korjaus- ja muutostyössä

Rakenteellinen turvallisuus

Rakenteellisen turvallisuuden osalta nykyisiä ympäristöministeriön asetuksia kantavista rakenteista ja pohjarakenteista (YmA 477/2014 ja YmA 465/2014) tulee noudattaa rakennuksen korjaus- ja muutostyössä, jos rakenteen kuormitus kasvaa. Muuten voidaan noudattaa rakentamisajankohdan asetuksia. Jos rakennuksen tai sen osan seuraamusluokka tai onnettomuustilanteen seuraamusluokka muuttuu vaativampaan suuntaan, tulee siitä aiheutuviin seikkoihin kiinnittää erityistä huomiota suunnittelussa ja toteutuksessa.

Paloturvallisuus

Paloturvallisuusasetusta (YmA 848/2017) tulee noudattaa, jos rakennus tai sen osa muuttuu korjaus- ja muutostyön seurauksena vaarallisemmaksi ja paloturvallisuuden parantaminen on perusteltua korjaus- ja muutostyön laatu ja henkilöturvallisuuden vaarantumisen estäminen huomioon ottaen.

Käytännössä rakennus tai sen osa voi muuttua paloturvallisuuden kannalta vaarallisemmaksi, jos rakennuksen tai sen osan paloluokka, käyttötarkoitus, palokuormaryhmä (liittyy lähes aina käyttötarkoituksen muutokseen) tai palovaarallisuusluokka (tuotanto- ja varastotilat) muuttuu vaativampaan suuntaan. Rakennuksen tai sen osan paloluokka voi muuttua, jos rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu, käyttäjien henkilömäärä tai paikkaluku kasvaa, rakennuksen kerrosluku, korkeus tai kerrosala kasvaa tai palo-osaston koko kasvaa. Käyttötarkoituksen muutoksen muuttumista vaativampaan suuntaan tulee arvioida käyttäjäjoukon ominaisuuksien perusteella. Arvioitavia asioita ovat rakennuksen käyttöaika, käyttäjien toimintakyky, käyttäjien perehtyneisyys rakennukseen sekä lasten osuus käyttäjistä.

Mikäli nykyistä paloturvallisuusasetusta ei tarvitse noudattaa, voidaan korjaus- ja muutostyössä noudattaa rakentamisajankohdan säännöksiä. Korjaus- ja muutostyöt eivät välttämättä edellytä korjauksia paloturvallisuuteen, mutta niiden takia paloturvallisuus ei myöskään saa heiketä. Jos jokin paloturvallisuuteen liittyvä ominaisuus heikkenee, tulee suunnitteluperusteissa selvittää, miltä osin se heikkenee ja täyttääkö ratkaisu kuitenkin nykyisen vaatimustason. Esim. poistumismatkoja ei saa pidentää siten, etteivät voimassa olevat säännökset täyty. Muutosten vaikutus henkilö- ja poistumisturvallisuuteen on aina tarkasteltava ja puutteet korjattava noudatettavien säännösten mukaan. Mahdolliset poikkeukset noudatettavista säännöksistä on esitettävä suunnitteluperusteissa.

Käyttöturvallisuus

Käyttöturvallisuusasetusta (YmA 1007/2017) tulee noudattaa rakennuksen korjaus- ja muutostyössä, mikäli alkuperäinen ratkaisu on ilmeisen haitallinen. Jos alkuperäinen ratkaisu ei ole ilmeisen haitallinen, voidaan korjaus- ja muutostyössä noudattaa rakentamisajankohdan säännöksiä. Korjaus- ja muutostyöt eivät saa heikentää käyttöturvallisuutta. Haitallisuutta arvioidaan esimerkiksi kaatumis-, liukastumis-, törmäys- tai putoamisriskin suhteen. Ajoneuvon liikkumisesta rakennuksessa tai sen piha-alueilla aiheutuvat riskit tulee arvioida tarvittaessa. Myös käytön ja huollon turvallisuusriskit tulee arvioida. Haitallisuuden arvioinnissa pitää ottaa huomioon käyttäjäjoukon ominaisuudet sekä tilan avoimuus erilaisille käyttäjille.

Esimerkki haitallisuuden arvioinnista kaiteen osalta: Putoaminen tulee olla estetty, joten liian matala kaide on ilmeisen haitallinen. Jos kyseessä on julkinen tila tai tila, johon on lapsilla pääsy, tulee myös kiipeilyn olla estetty. Mikäli alkuperäinen kaideratkaisu ei ole ilmeisen haitallinen, mutta kaiteen kunto edellyttää sen korjaamista, voidaan se korjata alkuperäisen ratkaisun mukaiseksi.

Käyttötarkoituksen muutoksessa nykyistä käyttöturvallisuusasetusta tulee noudattaa, jos käyttötarkoitus muuttuu riskillisemmäksi. Riskillisyyttä arvioidaan samojen kriteerien mukaan kuin haitallisuutta. Riskillisyyden arvioinnissa pitää ottaa huomioon käyttäjäjoukon ominaisuudet sekä tilan avoimuus erilaisille käyttäjille.

Riskillisyys kasvaa, jos käyttötarkoitus muuttuu esimerkiksi työpaikkatilasta kokoontumistilaksi, johon on pääsy myös lapsilla. Eli pitää noudattaa nykyisiä säännöksiä käyttöturvallisuuden suhteen. Tällöin esimerkiksi kaiteen rakennetta tulee arvioida seuraavasti: Mahdollinen avokaide tulee muuttaa suojakaiteeksi. Kaiteen rakenteen tulee olla sellainen, ettei se mahdollista kiipeilyä. Kaiteen korkeuden tulee olla nykyasetuksen mukainen ja sen mitoitus tulee tarkastaa tungoskuormalle.

Mikäli rakennusosa poikkeaa nykysäännöksistä, tulee sen haitallisuus arvioida aina tapauskohtaisesti. Arviointi esitetään suunnitteluperusteissa.

a.1. Rakennuksen tai sen osan korjaus- ja muutostyö

Rakennuksen olennaisten teknisten vaatimusten täyttyminen edellyttää rakenne- tai pohjarakennesuunnitelmien laatimista, koska:

Rakenteiden kuormitus lisääntyy*

Rakennuksen (tai sen osan) seuraamusluokka muuttuu**

Rakennuksen (tai sen osan) onnettomuusmitoitustilanteen seuraamusluokka muuttuu**

Rakenteiden kunto edellyttää niiden vahvistamista

Pohjarakenteiden kunto edellyttää niiden vahvistamista

Rakennuksen muut korjaus- ja muutostyöt aiheuttavat muutoksia kantaviin rakenteisiin

Rakennuksen muut korjaus- ja muutostyöt aiheuttavat muutoksia pohjarakenteisiin

Kantavien rakenteiden paloluokkavaatimuksen muuttuvat

Kuormituksia, reikiä tai loveuksia on lisätty suunnittelemattomasti

Muu syy, mikä?

Selostus rakennuksen tai sen osan korjaus- ja muutostöistä sekä suunnittelun ja toteutuksen perusteet:

• mitä korjauksia ja muutoksia tehdään
• muuttuuko rakennuksen tai sen osan kuormitukset* ja noudatetaanko nykyisiä vai rakentamisajankohdan säännöksiä
• muut suunnittelua edellyttävät asiat ja tarvittavat lisätutkimukset

a.2. Rakennusosien kunto ja vaatimustenmukaisuus

Täyttävätkö rakenteet noudatettavissa* säännöksissä esitetyt vaatimukset? (Rakennusosien kunto tai rakennukseen tehtävät muutokset eivät edellytä huolto-, korjaus- eikä muutostoimenpiteitä)

Kantavat ja jäykistävät rakenteet:

Runkojärjestelmän toiminta

Kantavat rakenteet

Jäykistävät rakenteet

Täydentävät rakenteet

Pohja- ja perustusrakenteet

Yksityiskohtia:

Yläpohjan kokonaisvakavuus

Ristikoiden nurjahdustuennat

Liimapuupalkit

HI- ja I-palkit

Palkkien kiepahdustuennat

Kantavien rakenteiden palosuojamaalaukset ja koteloinnit

Pihakannen kuormitukset ja rajoitusmerkinnät

Käyttöturvallisuuden kannalta merkittävät rakenteet (esim. putoamisriski):

Julkisivun ja vesikaton pintarakenteet

Julkisivuun ja vesikattoon kiinnitetyt tai liittyvät muut rakenteet

Alakattorakenteet (kiinnitykset, jatkuva sortuma estetty)

Kaiteet

Lasirakenteet

Ei-kantavat väliseinät

Lvi-asennusten kannakkeet

Koneiden ja laitteiden tukirakenteet

Selostus rakennusosien kunnosta ja niiden vaatimista korjaus- ja muutostöistä sekä suunnittelun ja toteutuksen perusteet:

a.3. Korjaus- ja muutostöiden vaikutus koko rakennuksen turvallisuuteen

Suunnitteluperusteissa on varmistettu, että tehtävät korjaus- ja muutostyöt eivät heikennä rakennuksen rakenteellista turvallisuutta

b.1. Rakennuksen tai sen osan korjaus- ja muutostyö

Rakennuksen olennaisten teknisten vaatimusten täyttyminen edellyttää paloturvallisuuteen liittyvien rakenne- tai muiden paloteknisten suunnitelmien laatimista, koska:

Rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu **

Rakennuksen henkilömäärä kasvaa

Rakennuksen paloluokka muuttuu **

Rakennuksen palo-osastojen rajat muuttuvat

Rakennuksen tai sen osan palokuormaryhmä tai palovaarallisuusluokka muuttuu **

Kantavien rakenteiden luokkavaatimukset muuttuvat

Rakennuksen poistumistiet muuttuvat

Rakennuksen korjaus- ja muutostyöt vaikuttavat rakenteiden tai laitteistojen paloturvallisuuteen

Rakennuksen tai sen osan kunto edellyttää paloturvallisuuteen liittyviä korjaustöitä

Muu syy, mikä?

Selostus rakennuksen tai sen osan korjaus- ja muutostöistä sekä suunnittelun ja toteutuksen perusteet:

• mitä korjauksia ja muutoksia tehdään
• muuttuuko rakennus tai sen osa paloturvallisuuden kannalta vaarallisemmaksi* ja noudatetaanko nykyisiä vai rakentamisajankohdan säännöksiä
• muut suunnittelua edellyttävät asiat ja tarvittavat lisätutkimukset

b.2. Rakennusosien kunto ja vaatimustenmukaisuus

Täyttävätkö rakenteet noudatettavissa* säännöksissä esitetyt vaatimukset? (Rakennusosien kunto tai rakennukseen tehtävät muutokset eivät edellytä huolto-, korjaus- eikä muutostoimenpiteitä)

Rakenteiden kantavuus palotilanteessa (rakenteiden kantavuus palotilanteessa yleensä, palosuojaukset ja palosuojamaalaukset)

Palon rajoittaminen palo-osastoon (osastoinnit ja osiin jaot, osastoivat ovet, ikkunat ja luukut, automaattisulkimet, osastoivien rakenteiden läpiviennit (palokatkot), ilmanvaihtojärjestelmän toiminta palotilanteessa, ullakot ja ontelot; osastoinnit ja osiin jaot, ulkoseinät ja parvekkeet; osastoinnit)

Palon kehittymisen rajoittaminen (rakennuksessa käytettyjen materiaalien vaikutus paloturvallisuuteen)

Palon leviämisen estäminen naapurirakennuksiin (rakennusten väliset palomuurit ja osastoinnit)

Poistuminen palon sattuessa (kulkureitit, poistumiseen käytettävät ovet)

Palotekniset laitteistot (palovaroittimet, paloilmoitin, automaattinen sammutuslaitteisto)

Sammutus- ja pelastustehtävien järjestely (pelastustiet, nostopaikat, sammutusreitit, savunpoisto, sammutustyössä käytettävä hissi, kiinteä sammutusvesiputkisto, pääsy ullakon jokaiseen palo-osastoon, opastaulu)

Savupiiput ja -hormit*** (mukaan lukien nuohous tehty)

Selostus rakennusosien kunnosta ja niiden vaatimista korjaus- ja muutostöistä sekä suunnittelun ja toteutuksen perusteet:

b.3. Korjaus- ja muutostöiden vaikutus koko rakennuksen turvallisuuteen

Suunnitteluperusteissa on varmistettu, että tehtävät korjaus- ja muutostyöt eivät heikennä rakennuksen paloturvallisuutta

d.1. Rakennuksen tai sen osan korjaus- ja muutostyö

Rakennuksen olennaisten teknisten vaatimusten täyttyminen edellyttää käyttöturvallisuuteen liittyvien rakennus- tai erityissuunnitelmien laatimista, koska:

Alkuperäinen ratkaisu on turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta ilmeisen haitallinen *

Rakennuksen korjaus- ja muutostyöt heikentävät käyttöturvallisuutta

Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitus muuttuu riskillisemmäksi **

Rakennuksen tai sen osan kunto edellyttää käyttöturvallisuuteen liittyviä korjaustöitä

Selostus rakennuksen tai sen osan korjaus- ja muutostöistä sekä suunnittelun ja toteutuksen perusteet:

• mitä korjauksia ja muutoksia tehdään
• miten tilojen käyttäjäjoukko tai avoimuus erilaisille käyttäjille muuttuu
• onko alkuperäinen ratkaisu turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta ilmeisen haitallinen* ja noudatetaanko nykyisiä vai rakentamisajankohdan säännöksiä
• muuttuuko rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitus riskillisemmäksi** ja noudatetaanko nykyisiä vai rakentamisajankohdan säännöksiä
• muut suunnittelua edellyttävät asiat ja tarvittavat lisätutkimukset

d.2. Rakennusosien kunto ja vaatimustenmukaisuus

Täyttävätkö rakenteet noudatettavissa*** säännöksissä esitetyt vaatimukset? (Rakennusosien kunto tai rakennukseen tehtävät muutokset eivät edellytä huolto-, korjaus- eikä muutostoimenpiteitä)

Putoamisen ja harhaan astumisen estäminen (portaiden, tasanteiden ja muiden tasoerojen turvallisuus, kaiteiden turvallisuus ja kuormituksen kestävyys, käsijohteiden turvallisuus)

Alkuperäinen ratkaisu on ilmeisen haitallinen tai käyttötarkoitus muuttuu riskillisemmäksi

Rakennusosien ja varusteiden turvallisuus (valaistus, kulkureitit, lasirakenteet ja niiden kiinnikkeet sekä kuormituksen kestävyys, lasirakenteiden törmäysesteet, huomiomerkinnät, lattiapintojen tasaisuus ja liukkaus, ovet ja portit sekä niiden avattavuus ja turvavarusteet, ikkunoiden ja aukkojen avautumisen rajoittimet, varatieikkunoiden käytettävyys, varateiden ja huoltoreittien tikkaiden ja muiden rakennusosien käyttökelpoisuus, turvavarusteet)

Alkuperäinen ratkaisu on ilmeisen haitallinen tai käyttötarkoitus muuttuu riskillisemmäksi

Ulkotilojen käyttöturvallisuus (ajoväylät, pysäköintialueet, leikki- ja oleskelualueet, leikkialueelle johtava kulkutie, kulkuteiden ja oleskelualueiden suojaaminen putoavalta lumelta ja jäältä)

Alkuperäinen ratkaisu on ilmeisen haitallinen tai käyttötarkoitus muuttuu riskillisemmäksi

Kokoontumistilan turvallisuus (kokoontumistilan turvallisuus yleensä, sallittu henkilömäärä)

Alkuperäinen ratkaisu on ilmeisen haitallinen tai käyttötarkoitus muuttuu riskillisemmäksi

Huollon turvallisuus (huollettaviin paikkoihin pääsyn ja työskentelyolosuhteiden turvallisuus, kattosillat, lapetikkaat, kattoportaat, turvaköysien kiinnitysrakenteet, riipputelineiden kiinnitysrakenteet

Alkuperäinen ratkaisu on ilmeisen haitallinen tai käyttötarkoitus muuttuu riskillisemmäksi

Ajoneuvo- ja tavaraliikenteen turvallisuus (rakennuksen ja sen pihan ajoliikennealue, tavarahuollon rakenteet, kuormauspaikka)

Alkuperäinen ratkaisu on ilmeisen haitallinen tai käyttötarkoitus muuttuu riskillisemmäksi

Selostus rakennusosien kunnosta ja niiden vaatimista korjaus- ja muutostöistä sekä suunnittelun ja toteutuksen perusteet:

d.3. Korjaus- ja muutostöiden vaikutus koko rakennuksen turvallisuuteen

Suunnitteluperusteissa on varmistettu, että tehtävät korjaus- ja muutostyöt eivät heikennä rakennuksen käyttöturvallisuutta