Kellari ja kellarin kerrosala asuinrakennuksessa

Kellariin sijoittuvien tilojen käyttötarkoitus tulee aina nimetä pääpiirustuksiin. Kellariin voidaan sijoittaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja vain, mikäli se on asemakaavassa erikseen sallittu.

Pääpiirustuksessa ei voi tilan käyttötarkoituksena lukea ’kellari’, kellari on ominaisuus eikä käyttötarkoitus.

Tilojen käyttötarkoituksen tarkastelussa ratkaisevia ovat tilan ominaisuuksien mahdollistamat käyttötarkoitukset.

2.1. Kellari, jossa asuinhuoneiston vaatimukset täyttävää tilaa

Siltä osin, kun kellarissa olevat tilat täyttävät asuinhuoneen vaatimukset, on kyseiset tilat luettava kerrosalaan:

• huoneala vähintään 7 m²
• huonekorkeus: pientalo vähintään 2,4 metriä ja kerrostalot vähintään 2,5 metriä ja
• valoisuus: ikkunan valoaukko vähintään 1/10 huonealasta tai väh. 7 m² huoneeksi erotettavissa olevasta tilasta

Lisäksi tarkastelussa huomioidaan tiloihin järjestettävät kulkuyhteydet ja varatiet.

2.2. Kellari, jossa rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaista tai asumista palvelevaa välttämättöntä tilaa

Kellarissa sijaitsevat rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaiset tilat ja asuinrakennuksessa asumista palvelevat välttämättömät tilat ¹) lasketaan kerrosalaan. Huom. asuinhuoneen vaatimusten on kuitenkin täytyttävä -> osakellari/osakerros aina, kun kyseessä asuintiloja.

2.3. Kellari, jossa rakennuksen käyttöä palvelevia tiloja

Kellarissa sijaitsevia rakennuksen käyttöä palvelevia tiloja ²) ei lasketa kerrosalaan.

2.4. Suhde maanpintaan

Kerrosalaan kuulumattoman maanpäällisen kellarin tulee sijaita kokonaan maanpinnan yläpuolella (mahdollinen vain ennen 1.1.2000 asemakaavoitetuilla alueilla). Maanpäällistä kellaria ei hyväksytä, jos rakennus ei sovellu korkeutensa suhteen jo rakennettuun ympäristöön. Maanpäällisyystarkastelussa arvioidaan maan ”luonnollista” korkeusasemaa, niin että ”keinotekoisilla” maanpinnan nostoilla ei voida perustella kellarin maanpinnan alapuolisuutta.

Jos tila sijaitsee osittain maanpinnan yläpuolella ja osittain maanpinnan alapuolella, on se joko kellarikerros tai kerros siitä riippuen, saako tilaan sijoittaa asuin- ja työhuoneita tai rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Asian harkintaan vaikuttaa myös se, kuinka suuri osa tilasta sijoittuu maanpinnan ylä- ja alapuolelle. Esim. jos pääsisäänkäynti on järjestetty kellarin kautta, lasketaan kulkureittitilat kerrosalaan. Kyseinen kerros on tästä huolimatta kellari, eikä se muodosta kerrosta.

Varsinkin rinteeseen rakennettaessa, kun maanpintaan rajoittuva taso on osittain ympäröivän maanpinnan alapuolella ja jakautuu selkeästi yhtäältä kerrosta ja toisaalta kellarikerrosta muistuttaviin tiloihin, voidaan tällainen taso poikkeuksellisesti jakaa kerrokseksi ja kellarikerrokseksi edellyttäen, että mainitut tilat ovat seinällä erotettu toisistaan. Tällä tavoin jaetussa tasossakin kerroksen ominaisuudet täyttävien tilojen tulee olla pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella ja kellarikerroksen pääasiallisesti sen alapuolella. Katso Ympäristöoppaan 72 s. 15. kuvat 8 ja 9.

Sekakerros (mahdollinen ennen 1.1.2000 asemakaavoitetuilla alueilla) ymmärretään kerrostasona, joka sisältää sekä kerrosalaan kuulumatonta kellaritilaa, että kerrosalaan luettavaa asuin- tai työtilaa. Sekakerroksesta osa on kellarinluonteista tilaa ja osa on kerroksen luonteista tilaa siten, että kellarinluonteisen tilan suhteellinen osuus on suurempi kuin vähäinen.

Maakellaria ei luokitella rakennukseksi vaan rakennelmaksi.

Pihakannen alapuolella sijoittuva tila, esim. paikoitushalli, tulee olla erikseen sallittu kaavassa.