Tunniste OHJE YL 02
Muutos -
Vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutos pysyvään asumiseen
Aiheeseen liittyvät määräykset ja ohjeet
- Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL, 132/1999) 117 §, 117 a-g §
- Suomen rakentamismääräyskokoelma (RakMK), kohdat Energiatehokkuus ja Asuntosuunnittelu:
- Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä (YmA 4/13)
- Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta (YmA 2/17) 1 a §
- Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista (YmA 1008/2017)
- Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VnA 157/2017)
- Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (Asumisterveysasetus 545/2015)
- Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VnP 993/1992)
- Ympäristönsuojelulaki (14/527)
- Kuntien rakennusjärjestykset
- Topten-lomakekortit YL 01 ja YL 06
Yhteinen tulkinta tai käytäntö
Asunnon määritelmä
Rakennusvalvonnan tulkinta
Asuinhuoneiston huoneistoalan on oltava vähintään 20 neliömetriä ja vähimmäiskorkeuden tulee olla 2,4 metriä. Vähäinen osa huonekorkeudesta voi olla pienempikin, ei kuitenkaan alle 2,2 metriä. Asuinhuoneen huonealan on oltava vähintään 7 neliömetriä ja ikkunan valoaukon vähintään 1/10 huonealasta.
Asuinhuoneistossa on oltava toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiset tilat lepoa, oleskelua ja vapaa-ajan viettoa, ruokailua ja ruoanvalmistusta, hygienian hoitoa sekä asumiseen liittyvää välttämätöntä huoltoa ja säilytystä varten (YmA 1008/2017). Asumisterveysasetus (545/2015) määrittää asunnolle asetettuja vaatimuksia.
Käyttötarkoituksen muutoksen edellytykset
Rakennusvalvonnan tulkinta
Kun vapaa-ajan asunnon käyttötarkoitus halutaan muuttaa pysyvään asumiseen, tulee ennen rakennusluvan (MRL 125 §) hakua varmistaa rakennusvalvonnasta, edellyttääkö hanke poikkeamislupaa (MRL 171 §), suunnittelutarveratkaisua (MRL 137 §) tai kaavamuutosta. Myös kunnan rakennusjärjestys on hyvä tarkistaa.
Seuraavassa on esitelty ne MRL:n mukaiset vaatimukset, joita vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutos pysyvään asumiseen edellyttää.
2.2.1. Energiatehokkuus ja ilmanvaihto
Energiatehokkuutta on parannettava, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Taloudellisessa tarkastelussa tarkastelujaksona on käytettävä asuinrakennuksissa 30-vuotta (YmA 2/17). Asian voi todeta Topten-lomakkeella YL 01.
- Suojellun rakennuksen osalta mahdolliset vaatimukset tulee varmistaa rakennusvalvonnasta.
- Vaatimus ei koske rakennusta, jonka kerrosala on alle 50 neliömetriä. Asuintiloja säätelee asumisterveysasetus (545/2015). Seinien ja yläpohjan minimi U- arvona voidaan pitää alle 50 neliömetrin rakennuksissa arvoa 0,6 w/(m2K), vaatimuksen täyttää 180 millimetriä paksu hirsiseinä.
Vaihtoehdot energiatehokkuuden parantamiseen (YmA 4/13):
- Rakennusosakohtainen parantaminen. Ulkoseinien ja yläpohjan U-arvon parantaminen puolella, kuitenkin vähintään 0,6 w/(m2K) tai parempi. Mikäli ikkunat ja ovet uusitaan 1,0 w/(m2K). Vanhoja ikkunoita ja ulko-ovia korjattaessa on lämmönpitävyyttä parannettava mahdollisuuksien mukaan.
- Standardikäyttöön perustuvan energiakulutuksen pienentäminen, vaatimus nettoalalle 180 kWh/m2.
- E- luvun parantaminen 20 % alkuperäiseen ratkaisuun verrattuna (sovelletaan uudisrakentamisessa käytettävää E-luvun laskentaa, mukana myös energiamuodon kerroin).
Teknisten järjestelmien tulee täyttää YmA 2/17 § 5 vaatimukset, kun niitä peruskorjataan, uudistetaan tai uusitaan. Ilmanvaihdon oikea toiminta ja riittävä tuloilman saanti tulee pätevän asiantuntijan varmistaa vaikkei järjestelmää muuteta. Ilmanvaihdon ulkoilmavirran tulee tällöin olla käytön aikana vähintään 0,35 dm3/s neliömetriä kohden kaikissa asuinhuoneissa asetuksen asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaisesti.
2.2.2. Terveellisyys ja turvallisuus
Rakennuksen tulee olla riittävän luja, terveellinen ja turvallinen rakennuksen sisäilma, kosteus-, lämpö- ja valaistusolosuhteet, sekä vesihuolto huomioon ottaen. Yhteenveto rakennuksen terveellisyydestä voidaan osoittaa Topten-lomakkeella YL 06.
Rakennus tulee varustaa sähköverkkoon kytketyllä palovaroittimella.
Rakennuksesta on oltava vähintään 1 uloskäytävä ja varatie kustakin kerroksesta.
2.2.3. Ääniolosuhteet
Rakennuksen ääneneristys, melun- ja tärinäntorjunta ja ääniolosuhteet sekä virkistykseen käytettävien rakennuksen piha- ja oleskelualueiden, sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden meluntorjunta ja ääniolosuhteet on suunniteltava ja toteutettava siten, että ääniympäristöstä ei aiheudu asukkaille haittaa.
Melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa 55 dB (klo 7–22) eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Ulkoa tulevan melun tulee alittaa sisällä melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvon (klo 7–22) 35 dB ja yöohjearvon (klo 22–7) 30 dB. (VnP 993/1992).
2.2.4. Jätevesien käsittely viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma on liitettävä lupahakemukseen. Jäteveden kuormituksen lisäys, kiinteistön elinkaaren pidentäminen, ranta- tai pohjavesialue velvoittaa tehostamaan jätevesien käsittelyä. (Ympäristönsuojelulaki 14/527).
Jätevesijärjestelmän tulee täyttää sille asetetut vaatimukset (YmA 1008/2017). Kunnan ympäristönsuojelumääräykset tulee huomioida.
2.2.5. Ranta-alueet
Ranta-alueilla tulee huomioida tulvakorkeus.