RTY

Tunniste 120 f 01

Muutos D

Rakennussuunnittelijan kelpoisuus

Aiheeseen liittyvät määräykset ja ohjeet

  • Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 132/1999) 120 b §, 120 d-g §
  • Suomen rakentamismääräyskokoelma (RakMK), kohta Suunnittelu ja valvonta:
    • Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä (VnA 214/2015)
      • Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista (YM1/601/2015)
      • Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta (YM2/601/2015)

Yhteinen tulkinta tai käytäntö

Rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista on säädetty maankäyttö‐ ja rakennuslaissa sekä lain nojalla säädetyssä valtioneuvoston asetuksessa. Suunnittelijoiden kelpoisuudesta on säädetty maankäyttö‐ ja rakennuslaissa. Ympäristöministeriö on lisäksi antanut suunnittelutehtävien vaativuusluokkia ja suunnittelijoiden kelpoisuutta koskevat ohjeet.

Tähän korttiin on koottu otteita säädöksistä ja ympäristöministeriön ohjeista sekä rakennusvalvonnan tekemistä tulkinnoista yhtenäisten käytäntöjen tukemiseksi. Taulukko-osaa soveltavan on tunnettava täsmällisesti vaativuusluokitusta ja kelpoisuutta koskeva säädöstö.

Säädökset ovat velvoittavia. Ympäristöministeriön ohjeet ja rakennusvalvonnan tulkinnat ovat yhtenäistä tulkintaa tukevia ohjeita, joista voidaan perustellusta syystä poiketa.

Kelpoisuusvaatimuksia ja vaativuusluokkia koskevat yleiset huomiot

Kelpoisuus (koulutus ja kokemus)

Rakennusvalvonnan tulkinta

Kelpoisuus muodostuu koulutuksesta ja kokemuksesta.

  1. Koulutus:
    • Taulukossa esitetty koulutusvaatimus on vähimmäiskoulutusvaatimus (MRL 120 e § ja YM2/601/2015).
    • Opintopiste ja opintoviikko ovat erikokoiset; 1 opintoviikko = 40 tuntia, 1 opintopiste = 27 tuntia (kerroin n. 1,5).
    • Ulkomainen tutkinto:
      • Ulkomailla suoritettujen korkeakoulututkintojen osalta päätöksen tutkinnon tason rinnastamisesta esimerkiksi alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tekee Opetushallitus tai vastaava ko. valtion viranomainen. On huomattava, että Opetushallituksen päätöksessä ei oteta kantaa tutkinnon alan tai sisällön vastaavuuteen. (YM2/601/2015).
      • Kun tutkinto on Euroopan ulkopuolelta, on rakennusvalvontaviranomaisen varmistettava tutkinnon sisältö.
      • Osa eurooppalaisista tutkinnoista on notifioituja, jolloin sisällön vastaavuus on ammattipätevyysdirektiivin mukainen ja hakija voi todeta asian viittaamalla otteeseen ko. direktiivistä: https://eur-lex.europa.eu/eli/dir/2005/36
      • Osaa eurooppalaisista tutkinnoista ei ole notifioitu, mikä on todennettavissa em. asiakirjoista. Rakennusvalvontaviranomaisen on silloin varmistettava tutkinnon sisällön vastaavuus.
    • Hakijan on toimitettava asiakirjat, joiden perusteella tutkinnon sisältö on arvioitavissa.
    • FISE on apuna, sillä pätevyyttä arvioitaessa tarkistetaan koulutuksen taso ja tutkinnon sisältö.
    • SAFA on apuna, sillä jäsenyyden hyväksymisessä tarkistetaan koulutuksen sisältö ja taso (vuodesta 2009 alkaen).
  2. Kokemus:
    • Taulukossa esitetty kokemusvaatimus on vähimmäisvaatimus (MRL 120 e § ja YM2/601/2015).
    • Työkokemuksessa otetaan huomioon pääsääntöisesti kotimaassa tehty työmäärä ja työn laatu.
    • Yli 50 %:a kokemuksesta tulee olla hankittu tutkinnon suorittamisen jälkeen, poikkeuksellisen vaativissa suunnittelutehtävissä kuitenkin 100 % (YM2/601/2015).
    • Ennen tutkinnon suorittamista hankittuna kokemuksena voidaan ottaa huomioon kokemus, joka on hankittu sen jälkeen, kun kyseessä olevan tehtävän vaadittavat opinnot on suoritettu.

Vaativuusluokka

Säännökset (laki tai asetus)

MRL 120 d § 2. momentti:

Vaativuusluokka määräytyy suunnittelutehtävän arkkitehtonisten, toiminnallisten ja teknisten vaatimusten, rakennuksen ja tilojen käyttötarkoituksen, rakennuksen terveellisyyteen ja energiatehokkuuteen liittyvien sekä rakennusfysikaalisten ominaisuuksien, rakennuksen koon, rakennussuojelun sekä kuormitusten ja palokuormien, suunnittelu-, laskenta- ja mitoitusmenetelmien, kantavien rakenteiden vaativuuden ja ympäristöstä ja rakennuspaikasta aiheutuvien vaatimusten perusteella.

Rakennusvalvonnan tulkinta

Vaativa+ (V+) on vaativan luokan osa, jota voi käyttää apuna arvioitaessa kohdekohtaisia suunnittelutehtäviä ja suunnittelijoita.

Kelpoisuusvaatimukset vaativuusluokittain taulukoituna

Maankäyttö- ja rakennuslain, valtioneuvoston asetuksen sekä ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaiset tekstiosuudet on merkitty taulukkoon lähdeviittauksin (lähde sulkeissa tekstin jälkeen). Muu taulukon tekstisisältö on rakennusvalvonnan yhteistä tulkintaa.

Vaativuusluokka Rakennussuunnittelijan kelpoisuusvaatimukset

Koulutus ja kokemus, MRL 120 e § ja YM2/601/2015

 Rakennussuunnittelutehtävän vaativuus

Esimerkkikohteita, YM1/601/2015
Vähäinen Koulutus ja kokemus:

Riittävä osaaminen (MRL 120 e §)
  • Yksikerroksinen ja kooltaan pieni, muuhun käyttöön kuin asumiseen tai työntekoon tarkoitettu, eikä rakennuksen ympäristöstä tai rakennuspaikasta aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia (VnA 214/2015, 2 §).
  • Korjaus- ja muutostyö on yksinkertainen ylläpitokorjaus (VnA 214/2015, 2 §).
  • Enintään 25 m² (YM1/601/2015)
  •  Esimerkiksi:
    • vaja, liiteri, pieni katos (YM1/601/2015)
    • pieni autotalli tai varasto
  • Rakennusjärjestys saattaa vapauttaa luvanvaraisuudesta.
Tavanomainen (T) Koulutus:

Teknikko (rakennusmestari) tai tekniikan kandidaatti (180 op). Koulutuksessa rakennussuunnitteluun ja rakentamisen tekniikkaan liittyviä opintoja vähintään 90 op, joihin kuuluu seuraavien (tai vastaavien) alojen opintosuorituksia:

  • asuntosuunnittelu
  • rakennusoppi ja rakennetekniikka
  • rakennuksen tekniset järjestelmät (YM2/601/2015).

Sisätilan korjaus- ja muutostöissä muotoilijan (AMK) tutkinto. Koulutuksessa tilasuunnitteluun ja sisustusarkkitehtuuriin liittyviä opintoja vähintään 90 op (YM2/601/2015).

Kokemus:

Vähintään 3 vuotta avustamista vähintään tavanomaisissa suunnittelutehtävissä(MRL 120 e §). Korjaus- ja muutostyön suunnittelijalla em. kokemuksesta vähintään puolet korjaus- ja muutostöiden suunnittelutehtävistä.
  • Rakennus on 1-2 kerroksinen ja kooltaan pienehkö, arkkitehtonisilta, teknisiltä ja toiminnallisilta vaatimuksiltaan tavanomainen eikä rakennuksen ympäristöstä tai rakennuspaikasta aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. (VnA 214/2015, 3 §).
  • 1-2 kerrosta + kellarikerros ja ullakko, kokonaisalaltaan noin 300 m2 ja sijoittuu taajaman tai asemakaava-alueen ulkopuolelle.
  • Yllä mainutut ehdot huomioon ottaen esimerkiksi:
    • Omakotitalo tai paritalo, kun ympäristössä ei erityisiä vaatimuksia
    • Vapaa-ajan rakennus
    • Teollisuus-, varasto- tai maatalousrakennus
  • Edellä mainittujen rakennusten lisäksi sisätilojen korjaus- ja muutostyöt, joihin ei liity arkkitehtuuriin, turvallisuuteen tai terveellisyyteen vaikuttavia rakennuksen perusratkaisusta poikkeavia muutoksia. Säilytettäviksi määrätyissä rakennuksissa korjaus- ja muutostyö ei  lisäksi saa vaikuttaa miltään osin rakennuksen ominaispiirteisiin.
Vaativa (V) Koulutus:

Arkkitehti, rakennussuunnittelun ylempi AMK, rakennusarkkitehti AMK tai rakennusarkkitehti. Koulutuksessa rakennussuunnitteluun ja arkkitehtuuriin liittyviä opintoja vähintään 120 op, joihin kuuluu seuraavien (tai vastaavien) alojen opintosuorituksia:

  • arkkitehtuurin historia ja teoria
  • julkisten ja palvelurakennusten suunnittelu
  • rakennusoppi ja rakennetekniikka
  • asuntosuunnittelu

Sisätilan korjaus- ja muutostöissä taiteen maisteri tai sisustusarkkitehti. Koulutuksessa tilasuunnitteluun ja sisustusarkkitehtuuriin liittyviä opintoja vähintään 120 op. (YM2/601/2015).

Kokemus:

Vähintään 4 vuotta tavanomaisia suunnittelutehtäviä + 2 vuotta avustamista vaativissa suunnittelutehtävissä (MRL 120 e §). Korjaus- ja muutostyön suunnittelijalla em. kokemuksesta vähintään 2 vuotta on korjaus- ja muutostöiden suunnittelutehtävistä (YM2/601/2015).

Kokemuksen laadun tulee vastata suunnittelutehtävää.
  • Taajama- ja asemakaava-alueella:
    • Arkkitehtonisia, ympäristöllisiä, toiminnallisia tai teknisiä vaatimuksia
    • Poikkeamiset määräyksistä
    • PKS-alueella pientaloista alkaen pääosa rakentamisesta
    • Tuotanto- ja varastorakennukset ympäristössä, joka ei aseta erityisiä vaatimuksia
  • Korjaus- ja muutostöissä:
    • Vähäiset korjaus- ja muutostyöt suojellussa rakennuskannassa ja ympäristössä, kun eivät miltään osin vaikuta suojeltuihin tai muihin olennaisiin ominaispiirteisiin.
    • Pääkäyttötarkoituksen muutos tavanomaisessa rakennuskannassa
    • Asuinkerrostalon peruskorjaus, jossa vähäisiä julkisivumuutoksia
    • Toimistorakennuksen muutos, jossa tilajaon muutoksia ja vähäisiä julkisivumuutoksia
Vaativa+ (V+) Koulutus:

Kuten edellä.

Kokemus:

Vähintään 6 vuotta avustamista vaativissa suunnittelutehtävissä siten, että vähintään yhdessä hankkeessa
vähintään vaativan (V) luokan  rakennussuunnittelutehtävien vastuullisena rakennussuunnittelijana. Korjaus- ja muutostyön suunnittelijalla edellämainitusta kokemuksesta vähintään 3 vuotta on korjaus- ja muutostöiden suunnittelutehtävistä siten, että vähintään yhdessä hankkeessa vähintään vaativan (V) luokan korjausrakennussuunnittelutehtävien vastuullisena rakennussuunnittelijana.

Kokemuksen laadun tulee vastata suunnittelutehtävää.
  • Esimerkiksi:
    • asuinkerrostalot
    • townhouse-tyyppiset pientalot
    • koulu- ja päiväkotihankkeet
    • urheiluhallit, urheilu- ja liikuntarakennukset
    • liike- ja toimistotalot
    • hoitolaitokset ja majoitusrakennukset
  • Korjaus- ja muutostyöissä:
    • suojellussa tai muutoin arvokkaassa rakennuksessa, kun niillä on vähäisessäkin määrin vaikutusta suojeluarvoihin (sr-1, sr-2, so, ark, /s) tai rakennuksen ominaispiirteisiin
    • ullakkorakentaminen
    • merkittävät pääkäyttötarkoituksen muutokset
    • asuinkerrostalon peruskorjaus, johon liittyy merkittäviä tila- ja julkisivumuutoksia
    • toimistorakennuksen muutos, johon liittyy sekä tilajaon että julkisivujen merkittäviä muutoksia
Poikkeuksellisen vaativa (PV) Koulutus:

Arkkitehti tai rakennussuunnittelun ylempi AMK. Koulutuksessa rakennussuunnittelun ja arkkitehtuurin opintoja vähintään 150 op, joihin kuuluu seuraavien (tai vastaavien) alojen opintosuorituksia:

  • arkkitehtuurin historia ja teoria
  • julkisten ja palvelurakennusten suunnittelu
  • rakennusoppi ja rakennetekniikka
  • asuntosuunnittelu (YM2/601/2015).

Kokemus:

Vähintään 6 vuotta vaativia suunnittelutehtäviä (MRL 120 e §), joista vähintään yhdessä hankkeessa vähintään Vaativa+ -luokan suunnittelutehtävien vastuullisena rakennussuunnittelijana. Korjaus- ja muutostyön suunnittelijalla edellä mainitusta kokemuksesta vähintään kolme vuotta korjausrakentamisen suunnittelutehtävistä (YM2/601/2015), joista vähintään yhdessä hankkeessa vähintään Vaativa+ -luokan korjausrakennussuunnittelutehtävien vastuullisena rakennussuunnittelijana.

Kokemuksen laadun tulee vastata suunnittelutehtävää.
  • Maakunnallisesti merkittävät, vaativiin käyttötarkoituksiin, vaativille käyttäjäryhmille suunniteltavat, harvoin toteutettavat tai poikkeuksellisen suuret rakennukset, esimerkiksi:
    • yli 16-kerroksinen
    • rakennussuojeluvaatimuksia
    • ympäristövaatimuksia
    • vaativat tekniset ratkaisut
  • Korjaus- ja muutostyöt merkittävässä rakennuksessa kuten kulttuurirakennuksen peruskorjauksessa ja laajennuksessa (YM1/601/2015)
  • Ympäristöstä (esim. suojeltu tai muutoin arvokas, näkyvä) aiheutuu poikkeuksellisia vaatimuksia, kuten:
    • rakennuksen laajennus kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä
    • ikkunoihin, ulkoseinämateriaaleihin tai kattomuotoon liittyvä korjaus- tai muutostyö kaupunkikuvallisesti arvokkaassa ympäristössä (YM1/601/2015).
  • Pääkäyttötarkoituksen tai muu teknisesti tai toiminnallisesti merkittävä muutos, jolla olennainen vaikutus arkkitehtonisiin ratkaisuihin (YM1/601/2015), kuten:
    • teollisuusrakennuksesta konserttitila
    • koerakentamiseen verrattava muutostyö
  • Suojeltuihin ominaispiirteisiin olennaista vaikutusta, kuten:
    • peruskorjaus rakennuksessa, jonka sisätilat suojeltu
    • linjasaneeraus, hissit, kun porrashuone suojeltu
    • ullakkorakentaminen tai muu lisärakentaminen, kun julkisivut suojellut tai arkkitehtonisesti tai
      kaupunkikuvallisesti näkyvät ja merkittävät. Suojelutaso esim. RKY, sr-1, sr-2, so, ark, /s, DOCOMOMO.

Mikäli haluat katsoa yllä olevan taulukko-osan pdf-muodossa, voit avata sen alla olevasta linkistä. Huomioi, että pdf-liite ei ole saavutettava.

RTY

Tunniste 83 01

Muutos A

Rakennussuunnittelijan kelpoisuus

Aiheeseen liittyvät määräykset ja ohjeet

  • Rakentamislaki (RakL, 731/2023), luku 7
  • Laki rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta (812/2023)
  • Suomen rakentamismääräyskokoelma (RakMK), kohta Suunnittelu ja valvonta:
    • Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien ja työnjohtotehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä sekä tehtävissä edellytettävistä koulutuksista (VnA 1063/2024)
      • luku 2 Rakennussuunnittelutehtävien vaativuus
      • liite 1 Koulutusvaatimukset rakennussuunnittelutehtävissä
      • asetusta koskeva perustelumuistio (10.12.2024)

Yhteinen tulkinta tai käytäntö

Rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista on säädetty rakentamislaissa sekä lain nojalla säädetyssä valtioneuvoston asetuksessa.

Suunnittelijoiden kelpoisuudesta on säädetty rakentamislaissa sekä lain nojalla säädetyssä valtioneuvoston asetuksessa.

Tähän korttiin on koottu otteita säädöksistä ja rakennusvalvonnan tekemistä tulkinnoista yhtenäisten käytäntöjen tukemiseksi. Taulukko-osaa soveltavan on tunnettava täsmällisesti vaativuusluokitusta ja kelpoisuutta koskeva säädöstö.

Säädökset ovat velvoittavia. Rakennusvalvonnan tulkinnat ovat yhtenäistä tulkintaa tukevia ohjeita, joista voidaan perustellusta syystä poiketa.

Kelpoisuusvaatimuksia ja vaativuusluokkia koskevat yleiset huomiot

Pätevyys ja kelpoisuus

Pätevyyden vaatimukset on määritelty valtioneuvoston asetuksessa (VnA 1063/2024). Pätevyys osoitetaan tavanomaiseen, vaativaan, erittäin vaativaan ja poikkeuksellisen vaativaan suunnittelutehtävään ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella (RakL 83 § 3 mom.).

Kelpoisuus muodostuu tehtävän vaativuusluokan mukaisesta pätevyydestä ja suunnittelutehtävän mukaisesta osaamisesta. Vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa tehtävässä rakennusvalvontaviranomainen voi lisäksi ottaa huomioon hankkeen erityispiirteet arvioidessaan suunnittelijan kelpoisuutta tehtävään.

Rakennusvalvontaviranomainen voi perustellusta syystä kelpoisuuden toteamisen lisäksi arvioida, riittävätkö ilmoitetun suunnittelijan tosiasialliset ajankäytölliset voimavarat tehtävän suorittamiseen tai onko henkilö aikaisemmassa suunnittelutehtävässä edeltäneiden kahden vuoden aikana osoittanut kyvyttömyytensä samanlaiseen tehtävään. (RakL 85 §).

Rakennusvalvonnan tulkinta

Pätevyydet ja kelpoisuudet edellytetään kaikilta hankkeelle nimetyiltä rakennussuunnittelijoilta, riippumatta siitä, kuka heistä toimii niin kutsuttuna vastuullisena rakennussuunnittelijana, mikäli rakennussuunnittelijoita on useita.

Kokemus:

  • Kelpoisuuden arvioimiseksi hankkeen erityispiirteiden huomioon ottaminen voi edellyttää suunnittelijan osaamisen arviointia, jolloin otetaan huomioon pääsääntöisesti Suomessa tehty työmäärä ja työn laatu.
  • Kelpoisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon seuraavia seikkoja:
    • Onko suunnittelija kohteen todellinen suunnittelija?
    • Onko suunnittelija viimeisen viiden vuoden aikana suunnitellut vastaavia kohteita?
    • Onko suunnittelija aikaisemmin suunnitellut kyseiseen kuntaan?
    • Ennakkoneuvottelussa esitettyjen suunnitelmaluonnosten laatu

 

Rakennussuunnittelutehtävän vaativuusluokka

Säännökset (laki tai asetus)

RakL 82 § 2. momentti:

Vaativuusluokka määräytyy suunnittelutehtävän arkkitehtonisten, toiminnallisten ja teknisten vaatimusten, rakennuksen ja tilojen käyttötarkoituksen, rakennuksen terveellisyyteen ja energiatehokkuuteen liittyvien sekä rakennusfysikaalisten ominaisuuksien, rakennuksen koon, rakennussuojelun sekä kuormitusten ja palokuormien, suunnittelu-, laskenta- ja mitoitusmenetelmien, kantavien rakenteiden vaativuuden ja ympäristöstä ja rakennuspaikasta sekä rakennusmateriaalien elinkaaresta ja hiilijalanjäljestä aiheutuvien vaatimusten perusteella. Suunnittelutehtävän vaativuusluokka voi olla poikkeuksellisen vaativa, jos jokin edellä tarkoitetuista vaatimuksista tai ominaisuuksista on poikkeuksellinen.

Kelpoisuusvaatimukset vaativuusluokittain taulukoituna

Rakennusvalvontojen Topten-tulkinnat pätevyyden ja kelpoisuuden osoittamisesta sekä eri vaativuusluokkiin kuuluvista rakennussuunnittelutehtävistä löytyvät tämän kortin liitteenä olevasta taulukosta.

Rakentamislain ja valtioneuvoston asetuksen mukaiset tekstiosuudet on merkitty taulukkoon lähdeviittauksin (lähde sulkeissa tekstin jälkeen). Suoraan asetuksen perustelutekstiin perustuvat Topten-tulkinnat on korostettu taulukossa ruskealla tekstillä.

Pdf-muotoisen kelpoisuusvaatimus taulukon löydät alla olevan linkin takaa (liite ei ole saavutettava):